"DJ:nä? Siistiä" oli Meiran kommentti toisen kertoessa töistään. Hän oli suoraan sanoen hieman yllättynyt. Nuori nainen ei hänen silmiinsä näyttänyt DJ:iltä - toisaalta eihän hän käynyt sellaisissa paikoissa, jossa näki DJ:n työtä. Mielikuvat olivat muodostuneet pitkälti kuuleman ja median kautta. Hän kai jotenkin kuvitteli, että DJ olisi joku joka erottuisi väkijoukosta kauaskin. Mutta ehkä näin oli vain julkkisten kohdalla.
'Ei pitäisi muutenkaan arvioida ihmisiä ulkonäön perusteella', Meira muistutti itseään. Hän yritti välttää sitä, mutta ensivaikutelma kuitenkin muodostui pitkälti ulkonäön perusteella - halusi sitä tai ei. Hän toisaalta suostui päästämään ensivaikutelmistaan helposti irti ja oikeasti tutustumaan ihmiseen.
Meira pyöräytti taas lusikkaansa kupissa, mutta jätti juomatta, vaikka juoma jäähtyikin armottomasti. Hän vilkaisi ulos huomaten, että sadepilviä alkoi kerääntyä taivaalle. Hänellä ei - tietenkään - ollut sateenvarjoa mukanaan. Meira mietti pitäisikö ottaa jo jalat alleen ja lähteä bussille - ja luultavasti selvitä suurimman osan matkasta kuivana. Jostain syystä hän ei kuitenkaan halunnut tehdä niin.
'Eihän se välttämättä vielä ala sataa... Ja saattaahan olla vain pieni kuuro, jonka ohi voi istua täällä. Sitä paitsi minulla on vielä kahvia jäljellä', Meira perusteli itselleen, vaikka viimeinen argumentti olikin ontuva. Hän kun voisi juoda yhdellä kulauksella ongelmitta loput. Kahvi olikin lähinnä tekosyy. Hän ei ollut pitkään aikaan tutustunut uusiin ihmisiin ja tilanne oli aika mielenkiintoinen.
"Soitatko yökerhoissa, vai..?" Meira kysyi kääntäen katseensa takasin Laraan. Kysymys luultavasti oli tyhmä, Meira ei tiennyt. Tai hän ei tiennyt soittivatko DJ:t muuallakin ja yökerhoissa hän ei käynyt. Viimeksi hän oli käynyt sellaisessa paikassa viime syksynä, kun oli lähtenyt luokkalaistensa kanssa. Hän ei ollut erityisemmin pitänyt siitä. Ehkä paikka oli ollut väärä - se oli ollut suoranainen lihatiski, eikä Meira ollut viihtynyt siellä kovin kauaa.
"Itse en oikeastaan käy yökerhoissa" hän päätti tunnustaa toiselle. Ei se toki mikään salaisuus ollut - kuten ei sekään, ettei Meira käyttänyt lainkaan alkoholia. Syyt absolutismiin olivatkin salaisemmat, eikä hän kertonut niitä mielellään. "Eikä minulla ole oikein edes sopivia vaatteita sellaisiin paikkoihin."
Hän naurahti ja levitti vähän villapaitaansa. Suurinosa hänen vaatteistaan oli sellaisia, ylisuuria neuleita, jotka oli suurella todennäköisyydellä löydetty kirpparilta. Syksyllä hän oli käyttänyt toppia ja legginssejä, mutta tunsi itsensä alastomaksi ilman jotain yli-isoa riepua. Kesäisin hän saattoi kulkea toppi päällä, mutta silloin housut olivat leveälahkeiset tai haaremihousut. Jos toppi oli löysä, hän saattoi tehdä poikkeuksen ja laittaa shortsit - tai jopa hameen.