Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodessa

Onlinepelejä voit pelata kun pelikaverisi on samaan aikaan paikalla. Onlinepelaaminen on aktiivista pelaamista ja viestipituus on offlinepeliä lyhyempää, jotta peli pysyy aktiivisena. Pelin alussa tulee mainita, mihin paikkaan peli sijoittuu. Jos peli jää kesken, voit jatkaa sitä ollessasi taas samaan aikaan paikalla pelikaverisi kanssa.

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Tammi 2018, 20:55

Ana lähti hetken kuluttua saunasta. Minä heitin lisää löylyä ja keskityin hiljaisuuteen tyytyväisenä. Lopulta nousin lauteilta, otin olueni mukaan ja jätin sen kylpyhuoneen lattialle. Kävin suihkussa, pesin hiukseni ja itseni nopeasti ja kuivasin sitten suureen pyyhkeeseen.

Kiedoin pyyhkeen päähäni, koska muuten hiukseni valuttaisivat vettä lattialle suunnilleen järven verran ja kietouduin ovenpielestä löytyvään kylpytakkiin. Kylpytakki päälläni kävelin keittiöön ottamaan itselleni uuden oluen jääkaapista ja istahdin sitten keittiön pöydän ääreen purskellen piparia ajatuksiini vaipuneena. Ana oli varmaankin mennyt pihalle, koska talossa oli hiljaista.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Tammi 2018, 21:28

Polttelen sätkääni kaikessa rauhassa ja vaikka jalkakarvat nousivatkin kylmästä pystyyn niin muuten oloni oli varsin mukava. Kun olen saanut tupakkani loppuun, tumppaan sen kuistille jättämääni tölkkiin ja astelen sisälle.
Kopistelen maihareista lumet ja menen takaisin kylpyhuoneeseen. Vilkaisen huuruisesta saunan ovesta sisälle, Irwin ei näemmä enää ollut saunassa. No, eiköhän tuossa ollut minullekin jo ihan riittämiin tälle kerralle. Otan saunaan unohtuneen olueni pohjat ja kaadan lämpimät oluet viemäriin. Onneksi sitä ei ollut enää paljon jäljellä, tölkkikin oli kuitenkin niin lämmin etten halunnut tietää miltä olut maistui.
Menen suihkuun ja vilkaisen miehen purkkeja ja purnukoita, kaipa niitä saisi käyttää kerta hän oli minut saunaankin kutsunut. Pesen hiukseni jollain löytämälläni shampoolla, ainakin se tuoksui ihan hyvälle. Kiitän aina onneani siitä että tukkani oli varsin lyhyt ja kasvoikin huonosti, eipähän ollut niin kauheaa tuskaa pestä ja kuivata.
Kun olen peseytynyt, kääriydyn pyyhkeeseen ja astelen ulos saunasta tyhjä tölkki mukanani.

Keittiöön saapuessani Irwin istuu pöydän ääressä kylpytakissa oluen kanssa piparia mutustaen, jotenkin oudolla tavalla herttainen näky. Hymy nykii suupieliäni. Lasken tyhjän tölkin tiskipöydälle.
"Mielenkiintoinen kokemus", totean vielä saunasta kun menen jääkaapille ottamaan uuden oluen, miehellä oli kyllä käsittämättömän varastot niitä.
"Harmi ettei tullut vaihtovaatteita mukaan", sanon sitten, "tuon piparinpaistourakan jälkeinen hikinen paita ei ihan kauheasti innosta."
Tajuan että vaatteetkin olivat unohtuneet kylpyhuoneeseen mutta toisaalta, sieltäpähän ne löytyisivät. Istun toiselle puolelle pöytää olueni kanssa ja otan yhden pipareista joiden kuorrutekin on jo vähän ehtinyt kovettua.
Rapsutan hieman niskaani.
"Oisko sulla mitään musiikkia, CD:itä tai jotain? Vai haluutko mielummin himmailla hiljaisuudessa?" kysäisen sitten. Mieleni teki kuunnella jotain vaikkapa ihan taustamusiikkina, olin tottunut töissäkin aina kuuntelemaan jotain. Miehen rauhallisuus oli mukavaa eikä puhumattomuuskaan minua häirinnyt, mutta alkoholi sai minut sen verran toimeliaan oloiseksi että toivoin vähän lisää ääntä.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Tammi 2018, 21:33

"Voit lainata minulta jotain", vastasin miehelle, kun se ilmestyi keittiöön ja otti itselleen uuden oluen. Hikisen paidan päälle pistäminen suoraan peseytymisen jälkeen oli ehkä inhottavimpia kokemuksia ikinä.
Ana näytti ottavan yhden pipareista, joka oli kuorrutettu ja loin niihin katseeni. En ollut edes muistanut, että mies oli varsin innoissaan koristellut osan pipareista.

Kerkesin juuri nielaista piparini, kun Ana alkoi puhua musiikista.
"Televisiopöydän laatikoissa on CD:tä", totesin. "Ja televisiosta kuuluu youtube."
Olin jopa sen verran edistyksellinen, että omistin Smart TV:n. Tosin se oli kyllä oikeasti omituista siihen nähden miten muumio olin.

Kävelin olohuoneeseen olueni kanssa ja hieroin niskaani vaivaantuneena. Pyyhe tuntui kostelle ja painavalle päässä, pitäisi varmaan kohta yrittää saada hiukset kuiviksi asti. Sytyttelin paremman valaistuksen olohuoneeseen ja rojahdin nojatuoliini oluestani hörpäten. En vielä jaksaisi tehdä mitään hiuksiin liittyvää, alkoholi teki olon mukavan rennoksi.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Tammi 2018, 21:40

"No hyvä", vastaan kun mies sanoo että voisin lainata häneltä jotain. Eri asia sitten miten oikean kokoisia hänen vaatteensa mahtaisivat olla mutta eipä sillä niin kovin väliä ollut kun pidin yleensä muutenkin yli-isoja vaatteita. Sitä paitsi isot t-paidat olivat mukavia.
Sihautan uuden oluen auki syötyäni piparin loppun ja Irwin kertoo olohuoneessa olevan CD:itä. Television kautta voisi myös kuunnella musiikkia, noniin, hienoa.
"Jes, mahtavaa", totean kun mies kertoo vaihtoehdoista. "Saadaan meidän joulupippaloihinkin vähän musiikkia", naurahdan. Tai mitä tämä nyt ikinä olikaan, kai näitä voisi jonkin sortin pikkujouluiksi tai joulun juhlinnaksi noin muuten väittää, oluen, piparien paiston ja saunomisen kanssa.

Seuraan kuin pieni koira Irwinin perässä olohuoneeseen napattuani ensin yhden piparikorin ja kuorrutetuubin mukaani. Hän rojahtaa nojatuoliin ja itse istun sohvalle joulukuusen katveeseen. Lasken olueni tv-tason nurkalle ja otan kaukosäätimen käteeni.
"Katsotaas osaanko käyttää tätä", hymähdän huvittuneena ja laitan television päälle, tai yritän ainakin.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Tammi 2018, 21:46

Seurasin huvittuneena vierestä miehen säätämistä televisioni kaukosäätimen kanssa ja keskityin tuijottelemaan sitten rumia tonttukoristeita seinilläni. Tunsin oloni jotenkin harvinaisen lämpimäksi niiden johdosta, vaikka Ana oli selkeästi rustaillut ne vittuillakseen. Tosin mies oli myös leiponut kanssani pipareita ja tyhjensi parasta aikaa olutvarastoani kuin mikäkin rapajuoppo. Mikä mies vissiin olikin. Minulla oli mahtava maku tuttavieni suhteen.

"Käyn hakemassa niitä vaatteita", totesin hetken kuluttua ja hävisin portaita yläkertaan. Minusta ainakin tuntui, etten kovin kauaa viitsisi puolialasti ympäri kämppää juoksennella. Vaihdoin kylpytakkini mustaa t-paitaan ja collegehousuihin, kaivoin Analle samanlaisen setin, mutta yhden ikivanhoista bändipaidoistani. Se saattoi olla jopa sen kokoinen, että Ana ei näyttäisi teltalle ja siitä vielä vaivoin erotti tekstin Behemoth.

Kävelin alakertaan, jossa musiikki jo kuuluikin, joten mies oli ilmeisesti saanut jotain aikaiseksi. Heitin sitä varmaan turhankin voimakkaasti vaatepinolla ennen kuin siirryin vessaan kuivaamaan hiuksiani.
Elämäni oli tällä hetkellä kuin piparintuoksuinen, metallintäytteinen saippuaooppera.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Tammi 2018, 22:15

Näperrän parhaani mukaan television kanssa ja hihkaisen voitonriemuisesti kun se lopulta tuntuu tottelevan minua ja pääsen Youtubeen asti. Irwin sanoo hakevansa vaatteita ja mumisen hyväksyvästi jotain takaisin, se voisi ollakin ihan hyvä idea niin ei koko iltaa tarvitsisi heilua kuin skotti konsanaan. Kun saan musiikit toimimaan niin vilkaisen hyvilläni miehen kauittimia jotka vaikuttivatkin olevan ihan laatukamaa, bassokin jylisi mukavasti.
Mietin hetken mihin ihmeeseen olen mahtanut jättää puhelimeni ja muistan että se on edelleen reisitaskuhousujen taskussa, saunanhuuruisessa kylpyhuoneessa. Pitäisi kohta hakea jos vielä muistin, en tiennyt edes oliko siinä akkua enää miten paljon jäljellä.

Juon pitkän nautinnollisen kulauksen huurteisestani ja tunnen miten päässä kohisee mukavasti. Lasken tölkin takaisin tv-tasolle juuri sopivasti kun vaatepino läjähtää suoraan naamalleni. Naurahdus karkaa suustani, miten noin iso mies olikin onnistunut hiipimään niin hiljaa alas etten ollut huomannut?
Pyyhkäisen kasvojani ja vilkaisen sitten vaatekasaa. T-paita saattaisi jopa olla ihan kohtuullisen kokoinen vaikka Irwin olikin aika monta numeroa harteikkaampi kuin minä, ollut varmaan nuorelta iältä asti. Housutkin näyttävät mukavilta ja pehmoisilta, joskin minua naurattaa kun tajuan että joutuisin kulkemaan kommandona koska eihän minulla mitään puhtaita alusvaatteita ollut ja niitä en meinannut Irwiniltä lainata. No, eipä se mitään, asustus oli silti asiallisempi ja enemmän kuin mitä joinain huonoina juomapäivinä, joten en valittaisi.

Irwin on ilmeisesti hävinnyt kylpyhuoneeseen joten riisun pyyhkeen päältäni olohuoneessa ja vedän kollarit ja t-paidan päälleni. Itsekseni naureskellen jammailen musiikin tahtiin muutaman kerran lanteitani heilutellen, no, olipahan mukavan letkeä olo kun ei ollut alushousuja kiristämässä. Ei helvetti mikä päivä.
Kuivaan vielä hieman lyhyttä piikkitukkaani pyyhkeellä ja jätän sen nojatuolin selkänojalle, totean nimittäin että mitä ilmeisimmin Irwinkin tarvitsisi lisää juotavaa, hän kun vaikutti hieman koomaiselle. Ja juuri kun puhe oli alkanut saunassa luistaa! Eihän sellainen käynyt laatuun.

Kipitän kylpyhuoneen ohi keittiöön ja kaivan viinan ja glögin esiin, kaadellen sitten niitä varsin viinavoittoisella suhteella laseihimme. Sen jälkeen astelen kylpyhuoneelle, koputan kevyesti oveen ja astun sisään.
"Kelpaisiko juotava?" kysäisen virnistäen ja ojennan lasia miehelle. Päästyäni ylimääräisestä lasista eroon alan penkoa vaatekasaani ja kaivan housujeni taskuista puhelimen sekä tupakka-askin. Oli minulla takinkin taskussa yksi mutta röökiä paloi kuitenkin sitä tahtia että joutuisin turvautumaan housujen varastoon ennemmin tai myöhemmin. Nappaan myös villasukkani, kiskon ne jalkoihini tasapainotellen hankalasti pitäen kaikkia muita tavaroita lasiani myöten toisessa kädessäni ja livun sitten villasukilla luistellen ulos kylpyhuoneesta.
Heitän röökiaskin keittiön pöydälle ja luistelen sitten musiikin viemänä takaisin olohuoneeseen viinapaukkuni kanssa.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Tammi 2018, 22:25

Seisoin kylppärissä föönin kanssa, kun Ana ilmaantui sinne kaivelemaan vaatepinoaan. Se ojensi minulle lasin, joka oli ilmeisesti täytetty viinalla ja seurasin sen tekemisiä hetken aikaa varmaan hieman pöllämystyneen näköisenä. Join lasini tyhjiin sen kummemmin ajattelematta, jätin sen lavuaarin reunalle ja jatkoin karvalakkini verkkaista kuivaamista.

Lopulta olin saanut sen sen verran kuivaksi, että saatoin sitaista hiukset nutturalle ja sammutella valot kylpyhuoneesta. Muistin sentään ottaa lasini mukaan ja tajusin vasta vähän ajan päästä, että kokonaisen lasillisen kumoaminen ei välttämättä ollut paras ideani ikinä. Silti tein keittiössä itselleni uuden ja seurasin sitten musiikkia olohuoneeseen. Ana oli näyttänyt jotenkin niin koomiselle vaatteissani (housut varmaan kolme numeroa liian suurina ja paita nyt mitenkuten päällä roikkuen), että sen haluaisin nähdä uudelleenkin. Ihan vain viihdearvon takia.

Ei se ainakaan ihan paskaa musiikkia kuunnellut, sen verran saatoin todeta pääni sisällä hyväksyvään sävyyn ja asettelin itseni mukavaan asentoon nojatuoliin jättäen lasin kädestäni ikkunalaudalle. En jaksanut siirtää märkää pyyhettä sen selkänojalta juuri nyt mihinkään. Siirsin katseeni mieheen ja kallistin päätäni huvittuneena.
"Kivat vaatteet", sanoin Analle. "Näyttävät jotenki tutuille."

Musiikki ja alkoholi humisi päässäni mukavalla sykkeellä ja mietin, milloin viimeksi olisin oikeasti jaksanut edes käyttää kaiuttimiani niin kuin niitä kuului. Kovaa ja korkealta, ei minään hiljaisena taustamölynä huonoille radiokanaville.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Tammi 2018, 22:35

Löhöän sohvalla rennosti siemaillen viinapaukkuani, ei hassumpaa. Aloin olla sen verran humalassa että sekoitussuhteen vajavuutta ei oikein enää maistanut, juoma vain valui nieluun sen kummempia miettimättä. Kun lasista on vielä puolet jäljellä, älyän laskea sen hetkeksi alas. Sen sijaan otan piparikorin, istun risti-istuntaan sohvalle ja laitan korin syliini ja alan syömään pipareita. Pitihän niitä nyt tuhota kerta olimme paistaneet niitä puoli iltaa. Sitä paitsi Irwin todellakin söisi niitä muuten vielä ensi jouluna ellen söisi nyt osaa niistä pois.

Föönin ääni lakkaa kuulumasta ja hetken kuluttua karvainen viikinkiystäväni asteleekin takaisin jouluiseen olohuoneeseemme. Olen juuri vaihtamassa kappaletta kun hän saapuu paikalle ja tekee kommentin vaatteistani. Virnistän hänelle.
"Kumma juttu eikö", vastaan huvittuneesti, lasken kaukosäätimen alas ja otan oluen toiseen käteeni.
"Mistäköhän mahtaa johtua?" jatkan ja otan yhden piparin.
Vilkaisen Irwiniä ja tämän nutturalle kietaistuja hiuksiaan.
"Noiden harjaamisessa on varmaan mukava työmaa. Tai kuivaamisessa. Tai missään", totean mietteliäästi, "onks sulla ikinä ollut lyhyet hiukset?"
Minua naurattaa kylläkin ajatus Irwinistä lyhyillä hiuksilla, se olisi kovin kummallista. Kaipa hänellä pienenä lapsena oli ollut lyhyet hiukset, mutta olikohan hän koskaan leikannut niitä? Hymähtelen mielessäni ajatukselle Irwinistä jollain kamalalla pottakampauksella ja siemaisen oluttani.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Tammi 2018, 22:42

Ana todellakin otti tosissaan pipareiden tuhoamisen ja olin siitä varsin hyvilläni. En oikein tiennyt miten ihmeessä saisin kaikki piparit syötyä itsekseni, mutta jospa murustelisin niitä vaikka linnuille tai jotain muuta yhtä järkevää.
Mies vaikutti huvittuneelle kommentistani ja alkoi sitten puhua hiuksistani. Kohotin sille vähän kulmiani, mutta toisaalta sitä nyt oli tuntunut muutenkin kiinnostavan karvainen olemukseni, joten en sikäli ollut edes yllättynyt.

Kohautin olkiani hieman välinpitämättömästi ja kurotuin nappaamaan piparin miehen sylistä. "En ainakaan muista, että olisi. Tähän mittaan nämä jäivät, kun täytin kuusitoista tai jotain."
Oli siitäkin jo aikaa ihan helvetisti. 20 vuotta samanlaisen tukan kanssa. Tuntui melkein avioliitolle koko kauhtanan pitäminen, joten kai siihen sitten vain kasvoi kiinni. Niin kuin palloon jalassa.

"Milloin otit ensimmäisen tatuointisi?" kysyin ja puraisin piparista. Olin jokseenkin kiinnostunut, koska kyllä meitä tatuoituja ainakin yksi asia aina yhdisti. Tosin eipä tähänkään mennessä oltu Anan kanssa yhteisiä asioita tarvittu. Huuhtelin piparin alas viinalla ja katselin vähän aikaa televisioon, joka vaihtoi itsenäisesti biisiä. Automaattinen sekoitus oli siunaus ja kirous ihmiskunnalle.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Tammi 2018, 23:01

Mutustelen pipareita niine hyvineni, hörpäten aina välillä palanpainikkeeksi olutta. Musiikki soljui mukavasti, näemmä automaattinen sekoitus oli päällä. No, eipähän tarvinnut koko ajan rämpyttää mitä biisejä halusi jos nyt sekoitus oli mitenkuten siedettävä. Yleensä kuuntelin varsinkin puhelimella Spotifyta, mutta kyllähän Youtubekin ajoi asiansa.
Irwin kertoo että hänen hiuksensa olivat olleet nykymitassaan jo teini-iässä ja nyökkään.
"Olisikin kummallista ajatella sinua lyhyillä hiuksilla", tuumaan.

Kun mies sitten kysyy milloin otin ensimmäisen tatuointini, ilmeeni on hetken ajan mietteliäs. Hieron hieman leukapartaani, hörppään oluesta ja muistelen.
"Taisin olla kuusitoista", totean sitten.
"Olin karannut taas kotoa ja otin kuvan tietysti ilman lupaa. Äiti ei oikein tykännyt", naurahdan huvittuneesti samalla kun nappaan uuden piparin käteeni.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Tammi 2018, 23:06

"Ei varmastikaan", totesin, kun Ana kertoi kuudentoista vuoden villityksestä ottaa ensimmäinen tatuointi ilman äidin lupaa. En itse asiassa edes ollut ihan varma minkä ikäinen olin ollut ensimmäisen tatuoinnin aikaan, 18, 19? Ei sillä tosin ollut mitään merkitystäkään, Ulfia ei ollut paljoakaan kiinnostanut minkälaisella leimalla ihoni tuhosin. Silmäsin Anaa hetken tarkkaavaisemmin, mutta jättikokoiset vaatteeni pitivät miehen kyllä piilossa melkein samalla tavalla kuin jätesäkki.

Join lasistani ja estin itseäni haukottelemasta. Saunan jälkeinen lämpö väsytti mukavasti, mutta onneksi musiikki ei huoneessa sentään ollut mitään tuutulaulukamaa.
"Taidan mennä koristelemaan parit piparit ennen kuin nukahdan tähän", tokaisin hetken kuluttua ja nousin lasini kanssa tuolista. Kävelin keittiöön juurikaan katsomatta seurasiko Ana perässäni ja aloin koristella pipareita. Vaaleaa ja vaaleanpunaista koristetta, muutama pallo sinne tänne ja muumit näyttivät läskimmältä kuin koskaan. Mahtavaa. Olin tuhonnut jälleen lasilliseni ja olin menossa oluessakin puolivälissä hiljaa hyräillen.

Vielä muutaman piparin jälkeen löysin itseni jääkaapilta etsimässä ruokaa.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Tammi 2018, 23:15

"No, ei se onneksi kovin iso kuva ollut niin kyllä hänkin siitä sitten rauhoittui", hymähdän.
"Enemmän rupesin niitä ottamaan täysi-ikäiseksi tultuani."

Irwin vaikuttaa edelleen hieman tokkuraiselta, liekö sauna oli sitten saanut hänet yhdessä alkoholin kanssa niin voipuneeksi. Kun hän sanoo menevänsä koristelemaan hieman pipareita, nyökkään ja mutustan itse vielä yhden piparin korista ennen kuin lasken sen tv-tasolle. Otan oluen käsiini ja hipsin sitten eteiseen maihareideni ja takkini puoleen, livistäen jälleen tupakalle.
Yllätysekseni ulkona huomaan kuutamon kirkkaan tähtitaivaan lisäksi. Voisi sitä pöllömpikin joulusää ainakin olla. Olutta, tupakkaa ja pakkasta keskellä kuvankaunista tyhjyyttä, ei huono.

Sisälle saavuttuani suuntaan hieman horjuvat askeleeni keittiöön jossa Irwin näyttää olevan työntymässä jääkaappiin.
"Mitäs oot etsimässä?" tokaisen huvittuneesti ja istahdan rempseästi alas. Siirrän hieman tupakka-askiani pöydällä ja otan jälleen piparin. Nälkä kurni vatsassa ja täytin sitä tyhjyyttä pipareilla. Juon olutta kuin vettä ja alan pikkuhiljaa tuntea miten puna nousee kasvoilleni yhdessä kuumotuksen kanssa. Noniin, olin päässyt vanhaan kunnon viinahikeen asti, johan sitä oli odoteltukin.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 01 Helmi 2018, 20:55

Ana käveli jonkin ajan kuluttua perässäni keittiöön ja istahti pöydän ääreen ilmeisesti pipareita syömään.
"Ruokaa", vastasin yksiselitteisesti ja kaivoin edellispäiväisen jauhelihakastikkeen kaapista. Minulla oli vielä muutama keitetty peruna jäljellä, joten otin nekin kaapista ja asetin ainoalle kohdalle tiskipöydälle, mikä ei ollut täynnä jauhoja, astioita tai muuta vastaavaa.

"Haluatko?" kysyin kurottautuessani oluttani kohti ja join siitä ennen kuin otin lautasen kaapista. Lapoin siihen pari perunaa ja jauhelihakastiketta ennen kuin työnsin koko roskan mikroon ja nojauduin sitten tiskipöytää vasten.
"En ole syönyt sitten aamun niin epäilen, että sokerit ovat vähän laskusuhdanteesssa", hymähdin ja katsoin juotua oluttani tyytyväisen oloisena. Ei mikään ihme, että tuntui nousevan niin hyvin päähän. En ollut edes aiemmin tajunnut miten kauan viime ruoasta olikaan.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 01 Helmi 2018, 21:20

Ahdan ahnaasti pipareita naamaani oluen kyytipoikana kun Irwin toteaa etsivänsä ruokaa.
"Mä kun luulin että etsit autoasi sieltä", sanon hieman vinoillen mutta virnistän sitten. Lasken tyhjenneen oluttölkin pöydälle ja hikkaan kevyesti.

Kun mies kysyy haluanko myös ruokaa, nyökkään.
"Mielellään joo jos siitä riittää", totean ja nousen hieman horjahtaen seisomaan. Syöminen oli taas hieman unohtunut.
Kun hän jatkaa syöneensä viimeksi aamulla, naurahdan hieman.
"Sama vika. Kuusenvarastus vei liikaa ajatuksia", tokaisen. Päässä tuntui mukava humalan aiheuttama pehmeys ja janosin lisää olutta. Tätä tahtia kyllä joisin varmaan Irwinin varastot tyhjiksi.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 01 Helmi 2018, 21:24

Pudistelin päätäni huvittuneena Anan todetessa, että luuli minun etsivän autoani jääkaapista.
"Se olisikin helppoa, jos se tuonne mahtuisi", mutisin. Ei tarvitsisi rämpiä kahden metrin hangen läpi laittamaan sitä aamuisin lämpöön eikä se koskaan olisi täynnä lunta, kun sen voisi ottaa sulamaan olohuoneen lattialle. Täydellistä. Olin oikeasti joko pehmeä päässäni tai liiankin humaltunut ajatellessani tällaista.

Huitaisin kohti lautaskaappia miehen todetessa, että voisi syödä. "Ota vapaasti", totesin ja kävelin sitten mikron luokse ottamaan annokseni sieltä. Työntelin tavaroita keittiönpöydällä sivuun, jotta mahtuisin siihen lautaseni kanssa ja kaadoin sitten itselleni uuden oluen. Hetken mietittyäni tein samoin myös Analle ja työnsin tyhjät tölkit alakaappiin. Istahdin tyytyväisesti syvään huokaisten höyryävän kuuman ruokani eteen.

"En nyt muista olemmeko jutelleet tästä, mutta oletko asunut täällä kauankin?"
Yllätin jopa itseni kysymällä asiaa mieheltä, mutta jotenkin olin jo tottunut sen jatkuvaan puheeseen illan mittaan.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

EdellinenSeuraava

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron