Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodessa

Onlinepelejä voit pelata kun pelikaverisi on samaan aikaan paikalla. Onlinepelaaminen on aktiivista pelaamista ja viestipituus on offlinepeliä lyhyempää, jotta peli pysyy aktiivisena. Pelin alussa tulee mainita, mihin paikkaan peli sijoittuu. Jos peli jää kesken, voit jatkaa sitä ollessasi taas samaan aikaan paikalla pelikaverisi kanssa.

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 13 Tammi 2018, 21:11

Kun Ana oli saanut oman taikinansa paineltua täyteen keskityin heittelemään pipareita lastalla leivinpaperille. Miehen kysyessä haittaisiko minua, jos se kävisi ulkona, kohautin vain olkiani.
"Mene ihmeessä", totesin. "Röökitölkki löytyy takaa, mutta ota itsellesi uusi roskakaapista."
En sen kummemmin jaksanut ohjeistaa miestä missä se saisi polttaa, minulle oli oikeastaan ihan sama. En jaksanut niuhottaa turhista asioista.

Join viinalasini tyhjiin ja katsahdin sitten ulos ikkunasta. Oli todellakin varsin piemää, ulkoa ei erottanut yhtään mitään, kun sisällä oli valot. Varsinkin kun tallissa ei ollut valoja. Venytin niskaani hieman ja naksautin selkääni ennen kuin kumarruin ottamaan seuraavan pellillisen uunista. Pipareissa oli se hyvä puoli, että ne paistuivat nopeasti.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 13 Tammi 2018, 21:48

Irwiniä ei ilmeisesti pahemmin haittaa missä poltan, kunhan nyt en menisi talliin sauhuttelemaan. Sen verran huomaavainen kyllä olinkin että en mieluiten polttanut eläinten tai pienten lasten lähellä. Oma terveyteni minua ei niin kiinnostanut mutta muita ei viitsinyt kiusata siinä sivussa.
"Käytän vaikka tätä kun tää kuitenkin on jo melkein tyhjä", totean heilauttaen kevyesti oluttölkkiäni ja hörpäten sitten perään.
"Tuun kohta, älä polta taloa", virnistän ja astelen eteiseen. Puen maiharit jotenkuten jalkoihini nauhoja kiristämättä ja heitän talvitakin päälle. Kaivan taskusta röökit ja sytkärin ja menen etupihan kuistille.

Kun pääsen kylmään pakkasilmaan, henkäisen syvään ja sytyttelen tupakan. Kylmä ilma tuntui tekevän mannaa hikeä virranneelle hipiälle ja hengittelen muutaman henkäyksen kylmää pakkasilmaa ennen kuin imaisen henkoset tupakastani. Vielä olutta kyytipojaksi ja hetki oli mitä oivallisin. Pakkasta, kirkas tähtitaivas ja paljon lunta.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 13 Tammi 2018, 21:54

Ana jutteli vielä jotain ja katosi sitten ulko-ovea kohti. Keskityin leipomuksiini täysin rinnoin ja yritin kaulita mahdollisimman suuren taikinan, jotta saisimme tämän savotan joskus loppuun asti. Lasini ja tuoppini olivat jo tyhjentyneet siihen mennessä, kun työnsin seuraavaa pellillistä uuniin ja keskityin hetkeksi vain pyyhkimään hikeä kasvoiltani. Enää viimeinen taikinapallo ja tämä olisi ohi.

Kaulitsin taikinaa rauhallisesti ja pidin samalla silmällä uunia. Melkein teki mieli polttaa loput piparit kokonaan, mutta en tiennyt oliko se kauhean järkevää.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 13 Tammi 2018, 22:05

Kun olen saanut oluttölkkini tyhjäksi ja karistettua tupakantuhkani sekä tumpin siihen, suuntaan askeleeni takaisin sisätiloihin. Heitän takin naulakkoon ja kengät eteiseen ja hipsin takaisin keittiöön.
"Mitäs tänne kuuluu?" kysäisen saapuessani keittiöön.
"Onko vielä paljon urakointia jäljellä?"
Otan pöydällä olevan viinapaukkuni ja hörppään sen kertaheitolla tyhjäksi. Viina alkoi maistumaan jo taas astetta paremmin.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 13 Tammi 2018, 22:08

Ana tuli sisään, kun lapoin viimeisiä pipareita pellille ja kysyi, mitä tänne kuului.
"Enää tämä pellillinen", vastasin helpottuneena ja minuutin kuluttua työnsin sen uuniin. Sen jälkeen hain kaapista yhden pullossa olevan tumman olueni ja kaadoin sen tuoppiin. Pipareita oli kolmella lautasella pöydillä jäähtymässä ja katselin uuniin rentoutuneena juoden oluestani. Katsahdin Anaaan hetken kuluttua.
"Haluatko käymään saunassa jossain välissä?" kysyin. Puusaunan lämmittämiseen meni oma aikansa, joten oli parempi kysyä nyt kuin myöhemmin.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 13 Tammi 2018, 22:19

Kun Irwin vastaa minulle että viimeinen pellillinen oli menossa uuniin, huokaisen helpotuksesta.
"No jo oli aikakin", totean virnistäen, "ei kai sinulla ole muuta leivottavaa tänään?"
"Jospas ensi vuonna teet vähän pienemmän taikinan", sanon samalla kun astelen jääkaapille ottamaan uuden oluen.

Onneksi olin käynyt ulkona niin pahin hiki oli edes hetkeksi hellittänyt, joskin heti keittiöön palattuani kuuma ilma oli aika huolella löyhähtänyt kasvoille. Sihautan oluen auki, istahdan keittiön tuolille helpottuneena pipariurakan loppumisesta ja hörppään pitkän kulauksen. Irwin kysäisee jotain saunasta ja kohotan toista kulmaani hämmentyneesti.
"Saunaan?" kysäisen.
"En ole ikinä käynyt", tunnustan sitten hieman huvittuneena. Olin kyllä kuullut saunomisesta, sen terveysvaikutuksista ja muista, mutta se taisi olla joku pohjoismainen tapa. Joissain kylpylöissä vissiinkin myös oli saunoja, mutta ihan niinkuin minä olisin ikinä semmoisissa käynyt.
"Kai sitä voisi kokeilla", sanon sitten huvittuneesti ja otan uuden hörpyn juomastani.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 13 Tammi 2018, 22:25

"Huomiselle jää leivän leipominen", vastasin miehelle, kun hän kysyi leipomuksistani. Olin kyllä tehnyt taikinan jääkaappiin jo eilen, mutta en enää tänään jaksaisi yrittää leivän paistamista.

Kun Ana vastasi saunaan liittyvään kysymykseeni, en ollut kovinkaan yllättynyt. Täällä ei todellakaan ollut mitenkään tavanomaista käydä saunassa, itsekin lämmitin sen vain silloin, kun pajalla oli ollut pitkä päivä tai ulkona oli todella kylmä.
Nyökkäsin kuitenkin miehen vastaukselle ja otettuani viimeiset piparit uunista jätin ne pellille lepäämään ja pesin käteni tiskialtaassa. Kävin heittämässä essuni kodinhoitohuoneeseen mistä se menisi pesukoneeseen ja kävelin sitten kylpyhuoneeseen sytyttämään saunaa. Seuralaiseni kyllä osaisi varmasti huolehtia itsestään.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 13 Tammi 2018, 22:31

"Sinähän olet kuin joku kunnon kotiäiti", sanon vähän naurahten kun mies puhuu leivän leipomisesta.
"Olisin kateellinen jos sinulla olisi täällä joku jolle kokkaisit ja leipoisit", sanon huvittuneesti, "kelpaisi minullekin."
Jatkan oluen litkimistäni samalla kun Irwin nyökkää puheisiini saunasta ja lähtee ilmeisesti lämmittämään sitä. Saisi nähdä mitä siitäkin tulisi, tässä keittiössä oli tullut hikoiltua jo aika tavalla niin mitenkä sitten sauna... No, kerta se olisi ensimmäinenkin ja toisaalta olo kyllä oli varsin hikinen ja epäsiisti tämän urakan jäljiltä niin peseytymisessä saattoi olla ideaa.
Mietin huvittuneena milloinkohan Irwin löytäisi minun upeat tonttukoristeeni olohuoneesta ja niine hyvineni päätänkin itse siirtyä olohuoneeseen paahtavan kuumasta keittiöstä. Luistelen villasukilla eteisestä olohuoneeseen ja rojahdan nojatuoliin. Noniin, nyt oli hyvä. Vilkuilen tekemiäni alastomia tonttuja ja tyrskähdän sille miten kamalalta ne näyttivät. No, sen siitä sai kun kutsui minut kotiinsa koristelemaan.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 13 Tammi 2018, 22:35

Ana puhui jotain siitä, että sillekin kelpaisi joku kokkaamaan ja leipomaan. Hymähdin hiljaa aiheelle raapaistessani tulitikkua ja sytyttäessäni saunaa hiljalleen. Sain lopulta tulen alulle ja siirsin pienempiä puita paremmin sen saataville. Kymmenen minuutin kuluttua tuli ja lämpö oli jo kohonnut siinä määrin, että saatoin sulkea kiukaan luukun ja lähteä hetkeksi kylpyhuoneesta.

Keittiössä minut vastaanotti vastapaistettujen pipareiden tuoksu, mutta Anaa ei näkynyt missään. Niinpä kävelin olohuoneeseen ja nojasin seinää vasten kädet puuskassa. Mies istui nojatuolissani kuin kotonaan ja kuljetin katsettani seinillä, joihin oli liimattu rumia tonttukoristeita. Pudistelin päätäni huvittuneena.
"Kiitos tontuista", tokaisin hetken hiljaisuuden jälkeen. "Poltan ne ehkä ensi jouluna saunassa."

Olivat ne sen verran sympaattisia, että varmaan ripustaisiin seinälle ensi vuonnakin. Sitä en tosin Analle kertonut.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 13 Tammi 2018, 22:45

Istuskelen nojatuolissani itsekseni hykerrellen ja olutta juoden kun Irwin saapuu paikalle. Hän katselee ympärilleen ja mainitsee sitten koristeista. Naurahdan kun hän sanoo polttavansa ne ensi jouluna.
"Ajattelin että olohuone kaipasi lisäkoristusta", tokaisen huvittuneesti, "eivätkös ole ihania?"
Vilkaisen joulukuseen. Ainakin sen olin koristellut mielestäni ihan hyvin ja asiallisesti.
Suin vähän mietteliäästi leukapartaani ja vilkaisen Irwiniin.
"Pitäisikö niitä pipareita vielä koristellakin?" kysäisen.
"Tai ainakin maistella niin jää sinulle vähemmän syötäväksi", jatkan huvittuneesti samalla kun tyhjennän loput oluestani kitusiini. Nämähän alkoivat jo upota aika hyvää tahtia.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 13 Tammi 2018, 22:48

"Ihan miten haluat", vastasin miehelle, kun se kysyi piparien koristelusta. Loin vielä viimeisen katseen olohuoneen karmiviin tonttuihin ennen kuin palasin keittiöön ja aloin kaivella kaappejani välillä oluestani juoden. Lopulta löysin piparien koristeluun soveltuvat tavarat ja kasasin ne keittiön pöydälle Anaa varten. Oli ainakin kolmea eri väriä sekä pehmeitä hopeapalloja, joita saattoi asetella pipareihin mikäli halusi.

Aloitteleva humala humisi mukavasti korvissa siinä pureskellessani pipariani ja juodessani tuopistani. Sentään seuralaiseni ei pitänyt kauheasti ääntä, melkein saatoin kuvitella olevani yksin.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 13 Tammi 2018, 23:06

"Jes", hihkaisen riemastuneesti kun Irwin myöntyy koristeluun. Keittiö olisi varmaan vieläkin kuin pätsi mutta ei se mitään, oluet olisivat lähempänä ja pitäisihän sitä nyt ruveta syömäänkin sitä piparikasaa jonka olimme leiponeet. Enpä ollut tänään taas paljon muuta tainnut syödäkään joten ei ihme että ajatus piparien syömisestä oli mieleeni.
Loikkaan ylös nojatuolista ja seuraan Irwinin perässä keittiöön. Hän kaivelee kaapeista tykötarpeet ja yllätyn kuinka monipuolinen valikoima hänellä oli koristelutarpeita.
"Oikein eri värejäkin, aika fiiniä", sanon huvittuneesti. Suunnistan askeleni jälleen jääkaapin ja oluiden suuntaan ja sihautan uuden pintin auki. Olo alkaa olla jo mukavan hilpeä, nousuhumala taisi olla vauhdissaan.
Avaan yhden koristeputkiloista ja painan pienen määrän koristesokerimassaa etuosormeni päähän, imaisten sitten sormeani. Mukavaa sokerihöttöä, oikein hyvä. Otan korillisen jäähtyneitä pipareita lähemmäs, istun alas ja alan koristelemaan.
"Näinkö sä aina vietät joulut, touhuten uunin äärellä koko päivän?" kysäisen koristellessani.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 13 Tammi 2018, 23:09

Ana vaikutti iloiselle piparien koristelusta ja katselin miestä pää hieman kallellaan. Se touhuili pöydän äärellä koristemassan kanssa ennen kuin kysyi minulta joulun vietosta.
"Ellen ole ahjon ääressä niin kyllä", vastasin hetken harkittuani. "Yleensä paistan leivät ja laitan paistin uuniin samalla, mutta Fazun pilasi suunnitelmani."
Mokoma elukka. Hain hetken katseellani puhelintani, mutta en löytänyt sitä mistään, joten huomiselle jäisi hälytyksen laittaminen kellon ostamisesta. Lammas ei pääsisi enää koskaan kovin kauas, kun se vain helisisi menemään.

Kävin lisäämässä puita saunaan, jossa oli ehkä viisikymmentä astetta ja palasin sitten keittiöön Anan luokse.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 13 Tammi 2018, 23:23

"Töitä joulusta juhannukseen ja toisin päin, niinkö?" sanon pieni huvittunut sävy äänessäni, joskin kyllä itsekin tein töitä milloin sattuu. Se nyt tosin oli ammattini etuja, varsinkin mahdollisuus luonnostella kotosalla.
"Paistin?" toistan ja mietin, mitä paistia mies mahtaisi jouluisin paistaa. Epäilin että hän tuskin söi ainakaan omia lampaitaan, hän tuntui olevan sen verran kiintynyt eläimiinsä.

Järsin koristelematonta piparia samalla kun laitan kuorrutetta ja hopeapalloja joulukuusen muotoiseen pipariin. Irwin häviää hetkiseksi, liekö ihmettelemään saunaansa, ja minä päätän keskittyä piparien koristeluun ja oluen juomiseen suurella tarmolla.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 13 Tammi 2018, 23:27

Ana kommentoi jotain paistista ja venyttelin hieman palattuani saunalta.
"Teen jouluksi itselleni aina nauta-possu paistin porkkanan kera", selitin miehelle. "Välillä käytän naudan sijaan poroa."
Poroa sai vain niin harvoin ja se oli sen verran arvokasta, että sen hankkimista piti harkita kaksi kertaa. Sauna alkaisi kohta olla sopivassa lämpötilassa, tosin varmaan voisimme mennä sinne jo nyt. SIlmätessäni seuralaistani mietin, kuolisikohan se jonkinlaiseen shokkiin joutuessaan 80 asteiseen saunaan aivan yhtäkkiä.

"Sauna alkaa olla valmis", totesin kuitenkin hetken kuluttua. Join oluestani ja mietin, jaksaisinko itsekin koristella muutaman piparin.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

EdellinenSeuraava

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron