Bored To Death

Kaupungin suurin hoidettu viheralue, joka sijaitsee aivan ydinkeskustan tuntumassa. Keskuspuisto tarjoaa Welldonin ruuhkaisten katujen kulkijoille toisinaan aivan yhtä ruuhkaisen, mutta autottoman ja viihtyisän paikan viettää aikaa ulkoilmassa. Kesäisin puisto on vehreä ja kerää hyvällä säällä paljon väkeä kävelemään, lenkkeilemään tai vain paistattelemaan päivää. Puiston ympäri kiemurtelee maisemoitu puro, ja keskellä puistoa on suurempi kahluusyvyinen vesiallas suihkulähteineen. Talvisin suihkulähteet ovat poissa toiminnasta, mutta puiston tärkeimmät kävelyreitit pidetään avoinna ja hiekoitettuina ympäri vuoden.

Bored To Death

ViestiKirjoittaja Unicorn » 20 Syys 2015, 12:02

Erica Argent

Tajusin liian myöhään melkein laulaneeni ääneen rullaillessani laudallani keskellä puistoa. Enhän minä sille mitään voi, että jotkut biisit ovat vain tarkoitettu tanssittavaksi ja laulettavaksi. Mutta noin puolet kaupungin ihmisistä olivat käyneet todistamassa tämän yhtäkkisen "kohtauksen", joten yritin olla vastedes hiljempaa. Hyppäsin alas laudaltani ja istahdin vielä vähän aamuisen rankkasateen jäljiltä märälle puiston penkille. En jaksanut välittää asiasta, joten ristin jalkani ja kaivoin repustani kirjan, joka piti olla luettu viime viikolla. Koulujutut, ei ole mun laji, jos nyt näin voisi sanoa. Kirjan kansikin näytti tyhmältä. Joku poika joka leikki koiransa kanssa. Ja kirja oli vuodelta 1962. Vaikutti enemmänkin lapsille sopivalta, se olikin yksi syy, miksen ollut lukenut kuin vain kymmenen ensimmäistä sivua. Ja kaksi lausetta viimeiseltä sivulta. Ensimmäiset luvut kertoivat koirasta ja siitä, kuinka se mysteerisesti yhtäkkiä katoaa. Ja viimeiset kaksi lausetta kertovatkin siitä, kuinka koira löytyikin ja kuinka se elää onnellisesti omistajansa luona. Todella mielenkiintoista.
"Olisi saanut edes itse valita kirjan", jupisen itsekseni. Lopetan musiikin ja tungen kuulokkeeni taskuun. Jos sitä nyt jaksaisi lukea enemmänkin kun on aikaakin.

Sivu seitsemänkymmentäneljä, luku seitsemän. Kuinka Fuffe selviää? Nyt napsautan kirjan suurieleisesti kiinni. Ehei, ei onnistu. Laitan "Vuoden 1962 Nuortenkirja"-tittelin "ansainneen" teoksen reppuuni. Tai vaihtoehtosesti puiston keskellä sijaitsevaan suihkulähteeseen. Mitä vajakkeja opettajat ovat, kun luulevat meidän lukevan oikeasti jotain tuollaista. Eihän se vajakki-osuus yllätyksenä tule, mutta silti.
Nousen ylös ja tarkistan, ettei takamuksessani näy mitään läikkää penkistä. Päälläni on harmaat farkut, joten en usko veden näkyvän niissä, ainakaan kovin pahasti.

Näin koulujen ja töiden loputtua vain hiukan normaalia kylmempänä perjantai-iltapäivänä keskuspuisto on täynnä ihmisiä. Siellä täällä näkyy koiranulkoiluttajia, jalkapallon potkijoita, käsi kädessä kulkevia pareja, puistoon muuten vain isommassa porukassa aikaa viettämään tulleita, ja niin edelleen. Minä vain olen yksin. Ironista. Ranskassa asuessani olin aina se, jonka kaikki tunsivat, se jonka kanssa kaikki olivat, jota kaikki kuuntelivat, joka oli aina äänessä. Kavereita kyllä olin saanut vajaan kahden kuukauden Snowfinchissä asumisen ajan, mutten yhtää hyvää sellaista. Huokaisin syvään, ja lähdin kävelemään lauta kädessäni puiston polkuja pitkin. Tylsistynyt kuolemaan. Se kuvasi olotilaani tällä hetkellä enemmän kuin hyvin.
Unicorn
Rääkyjä
 
Viestit: 8
Liittynyt: 25 Kesä 2015, 20:59

Re: Bored To Death

ViestiKirjoittaja Sasu » 20 Syys 2015, 21:50

Zimi

"Huomenna sitten kahelta rampeilla, vai mitä?" Jones varmistaa vielä. Minä ja Alex nyökyttelemme. "Selvä, moikka!"
"Moro!"
"Näkyy!" huikkaan minäkin. Jones lähtee hölkkäämään kohti bussipysäkkiään. Alex kulkee kanssani vielä hetken aikaa samaa matkaa. Hän on liikkeellä kävellen, minä rullaan hänen vieressään hiljakseen laudallani.
"Hitto kun pitää mennä näin aikaisin, mutta mutsi tappaa mut jos en ole ruoka-aikaan kotona. Toisaalta kyllä ihan jäätävä nälkä", Alex naurahtaa.
"Hah. Mä en varmaan jaksa vielä mennä. Luulisi löytyvän parempaakin tekemistä perjantai-iltana kuin nököttää kotona kattomassa hapannaamaa siskoa", tuhahdan. Alexin maininta ruuasta meinaa kyllä saada mahani kurnimaan. Koulussa oli jotain ihan kamalaa kuraa, ja vaikka lappasinkin sitä naama irveessä suuhuni, ei siitä tunnu olevan tässä kohti enää mitään hyötyä. Mutta en minä kyllä vielä kotiinkaan menisi. Evelynillä on jotain ärsyttäviä kavereita kylässä, ja vanhempia en ainakaan jaksa katsoa. Kai kotona jotain ruokaa olisi vielä kunhan sinne asti eksyisin.

Alex virnistää ja kohauttaa olkiaan.
"No joo. Mutta huomenna voidaan olla pitkään ulkona. Sillon nähdään!"
Hän heilauttaa kättään ja lähtee seuraavasta risteyksestä eri suuntaan. Minä heilautan päätäni hyvästiksi ja potkaisen itselleni lisää vauhtia. Pian katson kuitenkin parhaaksi napata laudan hetkeksi kainaloon - liikkeellä on sen verran paljon ties mitä koiranulkoiluttajia, lastenvaunujen työntelijöitä ja muuten vain pahasti mulkoilevia aikuisia. Kävely tuntuu kuitenkin naurettavan hitaalta, ja poikkean puiston pääväylältä hieman kapeammalle reitille. Polku osoittautuu kuitenkin liian epätasaiseksi helpottaakseni elämääni millään tavalla. Hyppään taas turhautuneesti alas laudalta ja vilkaisen ympärilleni. Potkaisen laudan hieman sivumpaan ja istahdan sen päälle. En jaksa siirtyä kunnolla pois polulta, mutta tuskin tästä mikään kulkue haluaisi marssia. Tai ainakin parempi olisi olla haluamatta, mietin kaivaessani kännykän farkkujen taskusta. Kaipa voisin yrittää vähän selvitellä missä päin maailmaa kaikki muut menevät, ja suunnata sitten sinne sen sijaan, että vain hortoilen päämäärättömästi pitkin puistoa. Kai nyt edes joku olisi perjantai-iltana jossain muualla kuin kotona syömässä.
Avatar
Sasu
Pikkuvanha
 
Viestit: 145
Liittynyt: 26 Loka 2013, 09:28

Re: Bored To Death

ViestiKirjoittaja Unicorn » 24 Syys 2015, 14:24

Erica

Miten perjantai voikaan olla näin tylsä. Kavereilleni oli tullut jokin villitys lähteä pois viikonlopuksi, ja minä riuduin yksinäisyydessä täällä. Tai no, en nyt riutunut, kuulostikin ihan oudolta.
Kaivoin puhelimeni takataskustani, ja katsoin, oliko kukaan kaivannut minua. No, ei ollut. Selailin somejani läpi, ja jo nyt näin muiden laittavan "mahtava viikonlopun aloitus"-kuvia. Harkitsin vakavasti heittäväni puhelimeni seuraavaan roskakoriin.

Olin ilmeisesti niin kiinni puhelimeni näytössä, että tunsin kompastuvani johonkin. Tarkemmin sanottuna ihmiseen (Zimiin). Reppuni sisällöt levisivät ympäri maata, ja lisäksi aloin sönköttämään jotain kompurointini uhriksi joutuneelle pojalle: "Oi, anteeksi, sattuiko, anteeksi hirveästi, apua", hermoilin kerätessäni tavaroitani reppuuni. Tajusin puhuneeni hyvin epäselvää ranskaa kunnes älysin vaihtaa englantiin.
"Siis anteeksi hirveästi, en muistanut olevani täällä enkä Ranskassa, vai puhutaanko täällä Ranskaa?" mikä törppö olenkaan. Olisi pitänyt vain heittää se puhelin roskakoriin, ja keskittyä niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin kävely.
Unicorn
Rääkyjä
 
Viestit: 8
Liittynyt: 25 Kesä 2015, 20:59

Re: Bored To Death

ViestiKirjoittaja Sasu » 03 Loka 2015, 14:50

[Pahoittelut kestosta! Mulla on viikot aika hektisiä, ja hommaa tulee vaan lisää koko ajan. >_>]

"Aa- Mitä hemmettiä!"
Puhelin tipahtaa kädestäni, kun joku melkein kaatuu päälleni. Kyllä minä kuulin askeleista, että joku tuli lähemmäs pitkin polkua, mutta minä kuvittelin että se jumalauta väistäisi! Tyyppi käveli kuitenkin yksin, kyllä sen nyt olisi pitänyt ohi mahtua vaikka miten päin.
"Koita kattoa mihin oot menossa!" kivahdan ja mulkoilen tyyppiä pahasti sen kerätessä levinneitä kamojaan ja sopottaessa jotain, ranskaksi jos en nyt ihan väärässä ole. Minua ei totta puhuen kiinnosta, vaikka olisinkin. Tyyppi - tyttö - vaihtaa englantiin, mutta ei hänestä sen jälkeen kauheasti enempää ota selvää.
"Siis mitä?" suustani pääsee ja kurtistan kulmiani. Asetan samalla lippikseni takaisin oikealla tavalla vinoon. "Mitä sä oot vetäny, kun et edes tiedä millä mantereella oot? Mä otan samoja satasella. Vaikken kyllä tiedäkään, miten se nyt liittyy siihen että meinasit just kävellä mun ylitseni."
Noukin kännykkäni maasta, nousen ylös ja pudistelen vaatteitani puhtaaksi.
"Sä oot kyllä ihan pihalla. Mut joo, kyllä täällä puhuu jotkut ranskaakin. Mä en", tokaisen. Sitten katseeni osuu tytön skeittilautaan, ja vilkaisen tyttöä itseäänkin vähän tarkemmin. Hmm. Olen ehkä saattanut nähdä tytön joskus koulussa. Hän on kyllä minua vanhempi. Katsahdan taas hänen lautaansa.
"Osaatsä edes käyttää tota?" kysyn osoittaen lautaa sormellani.

Tekemistähän minä tässä kaipasin. Kaipa tästä ainakin hetkeksi saisi jotain huvia. Minua kyllä kiinnostaa nähdä, onko lauta tytölle pelkkä asuste, vai osaakohan se oikeasti jotain. Olen ihan varma, ettei se olisi yhtä hyvä kuin minä, mutta ehkä se jotain yrityspisteitä saisi. Tungen puhelimen takaisin farkkujen taskuun vaivautumatta kirjoittamaan äsken kesken jäänyttä viestiä loppuun.
Avatar
Sasu
Pikkuvanha
 
Viestit: 145
Liittynyt: 26 Loka 2013, 09:28

Re: Bored To Death

ViestiKirjoittaja Unicorn » 11 Loka 2015, 10:31

// Sori, tällänen nopee puhelimella vedetty, aika tönkköä tekstiä tuli //

Nousen ylös pojan puistellessa vaatteitaan. Säikähdän hiukan tyypin mulkoilua, joten pyydän vielä pari kertaa anteeksi, manaten samalla itseni maanrakoon.
"En mä mitää oo vetäny, ja oon just muuttanu Ranskasta", sanon napatessani lautani maasta. Tarkistan sen siltä varalta, ettei siihen tullut kolhuja, vaikka olen sillä selvinnytkin ilman sen isompaa haaveria pahemmastakin tilanteesta. "Sori, olin ihan omissa ajatuksissa."
Huomaan pojan vilkaisevan lautaani, ja näen hänellä itsellään olevan samanlainen.
"Tottakai mä osaan", vastaan pojan kysyessä osaanko käyttää lautaa.Tietenkin osaan, pöljäksikö hän minua luuli? Kyllähän minä olin se pöljä tässä tilanteessa, mutta turha sitä on puida enään. Kai tästä jotain mielenkiintoista voi tulla.
Unicorn
Rääkyjä
 
Viestit: 8
Liittynyt: 25 Kesä 2015, 20:59

Re: Bored To Death

ViestiKirjoittaja Sasu » 09 Kesä 2016, 20:24

[Hmmmm olen näköjään täysin unohtanut että tämä peli on käynnissä, osittain varmaan koska en näköjään ole muistanut sitä lisätä aikajanallekaan. No, kokeilenpa nyt kepillä jäätä että onko täällä vielä jotain eloa, kun iski yllättävä ropeinnostus. :'D Hävettää kyllä kun tällä tavalla oon vaan kadonnut. ^^']

Vai että Ranskasta? Just. Kai se tuolla jossain jonkun meren toisella puolella on, en minä tiedä. Ei ihan näillä nurkilla ainakaan. Kaukaapa tyyppi on tänne lähtenyt.
"Kannattiko sieltä asti muka tänne lähteä?" naurahdan. Tai no, toisaalta en tiedä onko Ranskassakaan mitään niin jännää. Patonkeja? Vai olivatko ne ranskalaisten juttu? En tiedä, eikä oikeastaan juuri kiinnostakaan. Ranskan kieli ainakin kuulostaa ihme mokellukselta, enkä ole oppinut sitä kuin hädin tuskin pakolliset perusteet joita meille koulussa on tuputettu. Turhaa touhua.

Tyttö ainakin väittää, ettei lauta ole mukana vain koristeena. Tjaa, uskoako tuota.
"Näytä", tokaisen haastavasti virnistäen. Puistossa ei nyt sinänsä ole montaa paikkaa kovin kummoisiin taidonnäytteisiin - suihkulähteen reuna ei ole kovin käypä temppupaikka, kokeiltu on - mutta eiköhän me joku parempikin mesta siihen löydettäisi jos tarvetta on. Ja mitäpä muutakaan tekemistä minulla olisi. Kavereilta tulisi kyllä varmaan jotain irvailua, jos ne näkisivät minun liikkuvan jonkun vieraan tytön kanssa, mutta nääh. Ne on kaikki parhaillaan varmaan ahtamassa naamaansa mutsinsa pöperöitä kaksin käsin. Ihan sama, siis. Jos jollain on joku ongelma niin voin vaikka mennä ja vääntää ne solmuun, ennen kuin mikään irvailu ehtii alkaa. Ja hei, jos mimmi on ihan surkea, voin kertoa hauskan tarinan jätkille. Jos siitä taas on johonkin, niin saanpahan tekemistä.
Avatar
Sasu
Pikkuvanha
 
Viestit: 145
Liittynyt: 26 Loka 2013, 09:28

Re: Bored To Death

ViestiKirjoittaja Unicorn » 09 Loka 2016, 12:03

// joo totaa mäkin hieman myöhässä... anteeksi siitä :D pakko kyllä myöntää että cringen voima on suuri noissa mun edellisissä viesteissä. tosin vieläkin.//

Poika pyytää minua näyttämään jotakin laudallani. Hymähdän ja katson ympärilleni, näkyykö jossain edes pientä kaidetta tai penkin reunaa. Päätän tehdä tempun maassa, koska mitään ihmeellisempiä obstaakkeleita ei puistossa näy, tai niitä ei ainakaan uskalla käyttää. Hyppään lautani päälle kun pääsen takaisin asvaltille. Vilkaisen taakseni ja näen, että tämä poikakin, johon olin törmännyt, on päässyt jo pois sivupolulta ja odottaa näkevänsä "taidonnäytteeni". Otan hieman vauhtia ja ponnistan sitten laudan kanssa ilmaan tehden helpon ollien. Lämmittelyähän tämä vasta on, ajattelen ja kaarran laudalla takaisin päin. Otan lisää vauhtia ja kerään rohkeutta tehdäkseni seuraavan, haastavamman tempun, jossa olen onnistunut vain muutaman kerran. Jos tehdään jotain niin tehdään se kunnolla. Pojan ilme saa minut yrittämään kovempaa, ja helpottunut hymy nousee huulilleni kun onnistun laskeutumaan laudalle tempun päätteksi.
"No, osaanko mä?" virnistän ja hyppään pois laudalta päästyäni tämän pojan luo.
Unicorn
Rääkyjä
 
Viestit: 8
Liittynyt: 25 Kesä 2015, 20:59

Re: Bored To Death

ViestiKirjoittaja Sasu » 28 Loka 2016, 17:31

[Ihan hyvä tahti tämmönen noin kaksi vastausta vuodessa. :'D Kyllä tämä tästä voi vielä edetä!]

"Oikeesti..." mutisen, kun tyttö tekee pelkän ollien, come on, sen nyt osaa taaperokin jos vain pääsee kiipeämään laudalle. Tyttö kuitenkin kaartaa takaisin ja näyttää valmistautuvan johonkin uuteen temppuun. Ollie kovemmasta vauhdista? No ei sentään. Laudan kolahtaessa maahan kohotan kulmiani. Ihan käypä. Voisi jopa sanoa että ei huono.
"No jaa", totean tytölle vähättelevästi, mutta virnistän kuitenkin. "Ehkä sun lähettyvillä kehtaa tulla nähdyksi."
Sen enempää kiitosta minusta on turha yrittää puristaa ulos, vaikka olenkin positiivisesti yllättynyt tytön taidoista. Tai no. Ehkä sille voi tässä kohti esittäytyä, on se nyt sen verran ansainnut.
"Oon muuten Zimi. Sä?"

Minulla on vähän kummallinen olo, kun meitä on tässä vaan kaksi. Olen tottunut hengailemaan paljon isommassa porukassa, tai sitten yksikseni. Harvemmin kenenkään kanssa kahdestaan. Pitäisi kehittää jotain tekemistä, jotain toimintaa, ettei tylsyys iske. Porukassa ideoita yleensä syntyy enemmän kuin tarpeeksi, joskin suurin osa niistä kyllä myös ammutaan alas ihan yhtä nopeasti kuin ne ovat syntyneetkin. Tyttö sanoi muuttaneensa tänne juuri vähän aikaa sitten, joten siltä on varmaan turha odotella mitään kovin välkkyjä ideoita, jos se ei ole ehtinyt juurikaan tutustua mestoihin. Minua ei varsinaisesti huvita toimia turistioppaana, mutta ehkä sille voisi jotain paikkoja näyttää.
"Oliks sulla jotain kovinkin kiireellistä kesken täällä puistossa, vai haluutsä lähteä rampeille? Toi sun esitys oli ihan ok, mut mä voin näyttää miltä erinomainen skeittaus näyttää", totean virnistäen.
Avatar
Sasu
Pikkuvanha
 
Viestit: 145
Liittynyt: 26 Loka 2013, 09:28


Paluu Keskuspuisto

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron