Those poor unfortunate souls [K-15!]

Vanhalta foorumilta tänne siirretyt kokonaan pelatut pelit sekä Pelaajat ilmoittavat-osiosta lopettaneiden pelaajien viestitopickit (lopettamiset ja seuranhaku). Ylläpito lukottaa aiheet.

Those poor unfortunate souls [K-15!]

ViestiKirjoittaja veranthia » 24 Loka 2013, 21:43

weru

[ Zarroc ja Siri 8> kulisseina toimii Bar Ash (online)]

GINGER CHASE

Perrrjantaaiii! Luojan kiitos!
Töissä ei olisi voinut mennä tänään huonommin, hyväksi onnekseni tosin isä ei ole Snowfinchissä todistamassa moista... Eikä hänen sihteerinsä kehtaisi ilmiantaa minua millään muotoa, olin onnistunut kieputtamaan kaikki (ainakin miespuoliset) työntekijät pankissa pikkusormeni ympärille.
Olin onnistunut sekoittamaan muutaman numeron ja tilin, joten eivätkös muutamat asiakkaat olleet menneet ja vetäneet herneitä nenäänsä moisesta pikkujutusta. Kaikki saatiin kuitenkin korjattua, joten missä vika ja miksi moinen näreily?

Moisen mokan jälkeen ei tehnyt mieli nähdä paljoakaan ketään tuttuja, joten kieltäydyin kaikista pyynnöistä ja soitoista, joita sain pitkin päivää, vaikka olen monesti kieltänyt ihmisiä soittamaan minulle töiden aikana... Siitä sai vain ilkeitä katseita muilta naisihmisiltä sielläpäin, toiset olivat vain kateellisia, kun heistä oli aika jättänyt ja vienti vähentynyt.
Päätin, että tänään poikkeaisin ruutineista, ja käväisisin ihan oikeassa baarissa, jonka porukasta en toivottavasti tuntisi ketään!
Suuntana toimi siis Fringester ja sen hiukan rupuinen, mutta mainetta saanut tuhkabaari. En ollut käynyt siellä ikuisuuksiin, ja tämä todellakin olisi aivan tapojeni vastaista.
En ollut vetänyt ylleni mitään ihmeellistä, oikeastaan lähemmäs arkikuteita ja kenkinäkin toimivat korollisten sijaan kangaskengät. Päätin kulkea peräti bussilla, en minä saisi yksin olla kuitenkaan jos pyytäisin jotakuta kuskaamaan minut sinne, joten... Kello kahdeksan iltabussi, suuntaa Fringesteriin!

----------

zarroc

[soittakaa ambulanssi hermoromahduksen varalle, saa nähdä mitä tästä tulee...]

SIRINA ORION

Kävelin hämärää kujaa pitkin mustien saappaiden korkeat kannat kopisten. En vilkaissut kertaakaan taakseni vaikka tiesin kerääväni katseita varmalla kävelytyylilläni. Olin taas pelkissä mustissa, päällä avokauluksinen puolipitkähihainen puuvillapaita, sen alla pitkä toppi. Jalassa tiukat pillifarkut ja ne mustat saappaat, oikean varresta pilkisti veitsen kahva jos aivan tarkasti kumartuisi jalkaani tutkimaan. Ja siinä vaiheessa olisi jo liian myöhäistä.

Siinä edessäni oli jonkinlainen baari. Minua kaihersi se että tiesin jättäneeni Cissyn asuntooni vapaaksi, mutta tiesin ettei se karkaisi mihinkään. Oikeastaan taisin tuntea syyllisyyttä siitä että menin baariin. Noh, en ollut käynyt pitkään aikaan enkä nyt varmaankaan joisi paljon mitään. Etsisin ehkäpä jotain seuraa.

Bar Ash, hohtava kyltti ikkunassa. Avasin oven kevyesti, vaistomaisesti varjoihin vetäytyen, toinen käsi alemmas lonkkaa valuen. Kun kukaan ei kiinnittänyt huomiota oven avautumiseen astelin kissamaisen notkein askelin tiskille, istahdin jakkaralle ja hymyilin hieman huomatessani päästä jalkoihin tatuoidun baarimikon.
Mies laittoi juuri liinalla puhdistamansa lasin pöydälle ylösalaisin ja kysyi lähes huomaamattomalla etelämaalaisella korostuksella mitä minulle saisi olla.
Vilkaisin erääseen kovaäänisempään nurkkapöytään jännittyen refleksinomaisesti tajutessani jonkin välähtävän. Kolme miestä pelasi korttia, isoja köriläitä jokainen, kahdella pukinparta.

Käänsin kuitenkin tummansiniset silmäni takaisin baarimikkoon.
"Mitä teiltä saa?"
Kysyin viimein tyynellä sävyllä, paljastamatta venäläistä korostusta. Sitä ei välttämättä katsottaisi hyvällä.
"Meiltä saa vaikka mitä", baarimikko iski silmää ja kääntyi sitten ympäri, sekoittaen minulle jonkinlaisen kirkkaalla viinalla terästetyn drinkin.
Maksettuani siitä ja kysyttyäni vähäisestä alkoholipitoisuudesta suostuin ottamaan sen hyppysiini ja juomaan kokeilevasti hieman. Yh..alkoholista en pitänyt edelleenkään paljoakaan mutta kyllä tällä saisi minun viinapäälläni kohta mukavan eksoottisen olon aikaiseksi. Ei vain pitäisi juoda enempää.

---------

weru

Bussi jätti minut korttelin päähän määränpäästäni, jonka hohtavan nimikyltin valot näin heijastuneena vastaikkaiseen seinään. Kävelin hillitysti, mutta nopeata tahtia rakennusta kohden, haluten päästä pois näiltä kaduilta sisään lämpimään - tosin en ollut niinkään varma kuinka lämmintä siellä olisi, mutta kuitenkin.

Mustissa pillifarkuissa ja valkoisessa, pitkässä printti-t-paidassa lyhyen nahkatakin kera en tainnut näyttää aivan normaalilta Ashin asiakkaalta. Itse ainakin tunsin erottuvani joukosta jo ensimmäisellä silmäyksellä, kun avasin baarin oven pienellä nykäyksellä ja astelin sulavasti ovenraosta sisään. Edukseniko erotuin? En välttämättä antaisi myöntävää vastausta.
En kuitenkaan pelännyt huomiota, vaan astelin rennosti kohti tiskiä. Seuraa en ollut vailla tänään, joten en yhtään välittänyt puhua kenellekään edes lähelle potentiaalista kohdetta.
Sen enempää ihmettelemättä istuin baarijakkaralla ja ristin pitkät sääreni, pyytäen baarimikolta jotakin vahvaa.

----------

zarroc



Kuulin kyllä kuinka ovi avautui ja vilkaisin silmäkulmastani taakseni. Joku punapää sieltä tuli nahkatakissa ja pillifarkuissa, istui vierelleni baarijakkaralle ja risti säärensä. Hän oli minua vajaa viitisen senttiä pitempi, pari vuotta vanhempi ja ihan näin heteronakin sanoen hän oli kaunis.
Pyyhkäisin vaaleat, mustalla raidoitetut hiukset silmiltäni, paljastaen samalla hopeiset, isohkot renkaat korvissani. Kuulin toisen tilaavan jotain missä olisi varmasti roimasti alkoholipitoisuutta ja pidättelin hieman hymyäni.
Join taas juomastani joka oli alkanut jostain syystä vaihtaa väriään tummanpunertavasta sinisenvivahteiseen. Olikohan baarimikko kaatanut ohimennen siihenkin jotain vai...?

Katsahdin punapäähän sivusilmällä, nostin oikean jalkani vasemman päälle ja jätin käteni pohkeelleni, niin että voisin helposti vetäistä veitsen esiin jos sille tulisi tarvetta. Nahkatakkinainen vaikutti kuitenkin melko harmittomalta tapaukselta joten annoin asian suurimmalta osin olla, juoden hiljakseen nyt puoliväliin huventuneesta juomastani.

---------

weru

Vieressäni istuva vaaleaverikkö tuntui tarkastelevan minua pitkällä silmäyksellä, mitä nyt tästä näin sivusilmällä katsoen. Katseisiin olin tottunut, ihaileviin lähinnä ja miespuoliselta seuralta, mutta tämä tuntui jotenkin pistävältä.
En ulkoisesti kiinnittänyt huomiota koko naiseen, mutta pääni sisälllä mietin ankarasti, mitä hän oikein minusta katsellaan haki. Oliko minussa jotain vialla? Vai oliko hän kenties... sellaisia tyttöjä?

Baarimikko ojensi minulle pikkuruisessa lasissa silmieni väriin vivahtavaa likööriä ja ojensin hänelle hinnan verran dollareita. Vedin käden sitten takaisin itselleni ja tuijotin likööriäni hetken. Miestä, joka sen minulle oli kaatanut, katsomalla lyhyenkin hetken saattoi arvella, että lasissani olisi vähän jotain muutakin kuin alkoholia. Sillä hetkellä tosin ei soinut minkäänlaiset hälytyskellot, koska en jaksanut välittää vaikka hän olisikin saattanut kaataa muutaman tipan jotain hassua lasiini.
Kulauttaisiko tuon pienen shotin nyt sitten kerralla vai ottaisiko pari huikkaa ja mutristelisi suuta pahan maun johdosta... Jaa-a, minulla taisi nyt olla dilemma.



------

zarroc

Punapää sai ilmeisesti jotain likööriä tai muuta vastaavaa, minä en kovin hyvin alkoholijuomia tuntenut mutta siihen se viittasi. Olihan isä joskus voimakkaampia juonut joten pakko oli oppia ne myös tuntemaan...
Maistelin taas lasistani ja irvistin hieman. Ei se pahaa ollut mutta vähän pelkäsin alkoholin vaikutuksia. Ja huomista aamua, mahtaisi olla mukava olo jos jotenkin päätyisinkin vetämään kännit. Toivottavasti nyt en.

Hiljaisuus oli tällä kertaa hieman kireä, päätin availla sitä hieman. Jospa punapäästä saisi tosiaan jotain irti.
Käytkö täällä usein? olisi kulunutta kliseetä enkä minä häntä nyt sentään iskemässä ollut. Jestas. Naista. En ehkä.
Hetken ajateltuani join taas lasistani ja yritin pohtia mitä sanoisin. Kaipasin nyt seuraa, mieluiten jotain sellaista joka ei yrittänyt välittömästi kähmiä minua tai puhuisi yhtä sekavia kuin nämä pöydissä istuvat herrasmiehet.
"Oletko ohikulkumatkalla?"
Päädyin viimein outoon kysymykseen joka ei kyllä liittynyt mitenkään mihinkään.

---------

weru

En tarttunut lasiini vielä, kun tein ah, niin vaikeaa päätöstä parhaillani. Olin kuitenkin juuri maksanut siitä, pitäisikö se kaikki heittää kerralla vatsan pohjalle? Tavallista likööriä ei tainnut kauaa maistella, että sen pahempi puoli tuli esille - varsinkin jos sitä oli hiukan terästelty tuon miehen toimesta. Itse asiassa, tämä jahkailuni sai miehen hiukan närkästyneeksi. Tuijotin vain lasiani ja siinä olevaa hunajanväristä nestettä kuin minulla olisi moisesta aineesta jotain valittamista. Eeei minulla valittamista ollut, kunhan mietin miten olisi fiksuinta toimia. Jos alkoholin juomista nyt koskaan voisi edes kutsua fiksuksi.
Toisaalta, olisihan minulla rahaa ostaa useampikin. Plazan hinnat olivat melkeinpä kaksinkertaiset näihin verrattuna - vaikka sainkin sieltä alennusta, kun Ant ja kaikki tiskin takana työskentelevät olivat tuttuja.
Havahduin kuitenkin asian pohtimisesta oikealta puoleltani kuuluvaan ääneen, joka ilmeisesti kuului sille minua tutkiskeelle blondille. Vaikka kysymys ei olisikaan kohdistettu minulle, käänsin pääni hänen suuntaansa kysyvä ilme kasvoillani. Hänen ympärillään ei ollut ketään muita kuin minä ja baarimikko, joka järjesteli pulloja hyllyssä, joten oletin kysymyksen olleen minulle.
"En, tämä oli aika lailla suunniteltu vierailu", vastasin lipaisten kielelläni toista suupieltäni, joka tuntui hiukan kuivalta.

---------

zarroc

Nyökkäsin kuullessani vastauksen kysymykseeni ja katseeni kiinnittyi sekunnin sadasosaksi punapään suupieleen jota tuo lipaisi kielellään. Katsahdin takaisin lasiini, juoden siitä pohjatkin. Nyt se sitten oli mennyt ja minusta ei tuntunut mitenkään erikoiselta. Silti en aikonut juoda yhtään enempää jollei olisi pakko, humalassa vain menettäisi kontrollinsa.
Käännyin hieman paremmin punapäätä kohden, katseellani tuota mittaillen.
"Olen Sirina."
Esittelin itseni viimein pelkällä etunimellä.

Oikeastaan en tiennyt miksi kehittelin jotain keskustelua tämän itseäni hieman vanhemman naisen kanssa mutta ei sillä oikeastaan ollut edes mitään väliä. Hän oli tällä hetkellä ainoaa järkevää seuraa, kotona minulla olisi vain Cissy joka taas ei osannut puhua.
Pulmatilanne eikö?

--------

weru

Nähtävästi en välttyisi rupattelulta tänäkään perjantaina, vaikka olinkin kieltäytynyt tuttujen seurasta jo useampaan otteeseen päivän aikana. Noh, jospa sitä nyt sitten tutustuttaisiin uusiin mysteereihin edes jollakin tasolla. Toinen ei varmaan saisi minusta mitään parhainta mahdollista kuvaa, koska en aikonut lopettaa tähän shottiin, kunhan sen nyt edes saisin kumottua.
"Kutsutaan Giniksi", esittelin itseni lyhyesti, mutta ystävällisellä äänensävyllä. Ei minulla ollut tätä naista vastaan mitään, hänhän tässä oli tullut minulle juttelemaan. Käänsin kuitenkin itseäni hiukan tätä Sirinaa kohden, ilmaisten olevani vapaa keskustelulle.
Pyöritin sormea lasini reunalla, suoden taas sille ajatuksen.

----------

zarroc

Vai että Gin. Mielenkiintoista.. sehän oli se viina eikös vain?
"Sano sitten Siri."
Sanoin hetken emmittyäni ja väläytin pienen hymyn. Noniin, nyt kun kerran oli sitten esiteltykin itsemme ja Gin oli kääntynyt minua päin, voisi keksiä lisäjatkoa. Mutta mitä helvettiä minä mahtaisin kysyä?
"Asutko täälläpäin?"
Noniin, taas sitä samaa outoa sarjaa. Noh, otetaan sitten tönkösti selvää tästä punapäästä.

---------

weru

Sain aikaan hymähdyksen vastaukseksi, kun toinen paljasti ilmeisen lempinimensä ja pyysi minua kutsumaan häntä tällä nimellä. Mikäs siinä, en minä kerennyt sitä vielä kertaakaan ääneen sanoa muutenkaan.
"Keskustassa", vastasin lyhyesti Sirille, "entäs itse?"
Kuulostinpa inhottavan töykeältä tänään. Johtuiko se töistä? Aikaisemmin olin kuitenkin ollut ihan hyvällä tuulella vastoinkäymisistä huolimatta. No jos tämä tästä, kun ottaa vähän piristävää...
Sen kummemmin jahkailematta otin toistaiseksi täyden shottilasini ja kaadoin koko pienen annoksen likööriä vihdoin kurkkuuni. Niin kauan sen juomisen pohtimiseen meni ja nyt kulautin kaiken kerralla... Hupsista.

---------

zarroc

Gin asuu keskustassa.
"Vähän syrjemmässä."
Vastaan hieman viiveellä. Itsehän olin kysynyt joten turha valittaa. Punapää kumosi kurkkuunsa liköörinsä yhdessä hujauksessa ja virnistin hieman. Tuolla menolla jos hän jatkaisi, ei kuluisi varmaan kauaakaan kun hän olisi täyskännissä. Noh, ei voinut mitään.
En viitsinyt kysyä mitään, tilasin vain baarimikolta lasin jäävettä ja siemailin sitä siinä sitten. Ei oikeastaan tehnyt mieli alkoholia. Ei ollut kyllä hajuakaan miksi sitten olin tullut baariin.

-----------
weru

Vähän syrjemmässä antoi minulle selvän vaikutelman tästä paikasta. Fringesteristä. Hiukan yleisilmeltään harmahtavat kadut, vähän rupuisempi paikka... Aluetta, jonka saattoi kuvitella jokaisen kaupungin laidalle. En tosin mennyt takuuseen, että Sirin tavoin pukeutunut nuori nainen asuisi jossain äärettömän rupuisessa paikassa.
Ensimmäinen liköörilasillinen ei vaikuttanut missään, joten kaipa se olikin sitten ollut pelkästään sitä yhtä nestettä vailla baarimikon omia mausteita. Pyysin saman tien kaksi uutta ja päätin, että toinen voisi mennä Sirille, jos tämä suostuisi sen kumoamaan.
"Juotko yleensäkin pelkkää vettä, kun käyt baarissa?" kysyin hiukan uteliaaseen sävyyn.

----------

zarroc

Hän tilasi kaksi ja se sai minut kohottamaan kulmiani. Ai mitä? Kaksi kerralla? Ei kai sentään. Kysymys sai minut vilkaisemaan häneen lyhyesti ja sitten ympärilleni.
"En yleensä käy juurikaan baareissa."
Päätin jättää puolikkaan vesilasilliseni siihen jos sattuisin vielä jostain syystä sitä tarvitsemaan. Katsotaan nyt mitä punapää aikoo tehdä kahden liköörilasinsa kanssa.

Jotenkin pahasti epäilin että se saattaisi tulla minulle mutta en voinut olla varma siitä. Nopeasti Ginkin muuttui tuttavalliseksi sitten.

---------

weru

"Ai mikset? Luomakunnan parhaimpia keksintöjä - alkoholi!" kummastelin Sirille. Mitä tuhlausta, tulla nyt kerrankin baariin ja tilata vain jäävettä. Hmph.
Kumosin toisen hunajanvärisistä liikörilasillisista ja jäin hetkeksi miettimään sen makua. Ehei, ei vieläkään parantunut. Päässä sentään tuntui lievä jomotuksen tunne, mutta tiesin ettei tämä tästä vielä mihinkään muuttuisi - voisin peräti ajaa autoa tällä hetkellä ongelmitta.

Tönäisin toista lasia Siriä kohden, hän saisi luvan maistaa edes kerran moista litkua.
"Maista nyt sinäkin, kun kerrankin täällä käyt."

---------

zarroc

Toinen kumosi kurkkuunsa heti toisen liköörilasillisen ja tönäisi toisen minua kohden. Puristin huuleni hetkeksi tiukaksi viivaksi ja katsahdin Giniin kulmieni alta. No jos kerran pakko oli...
Otin pienen lasin käteeni ja kumosin sen tottuneesti kurkkuuni. Kyllä minäkin olin alkoholia juonut, mutta aina sen verran etten ollut täysin perskännejä vetänyt. Eihän siinä mitään järkeä ollut.
Ja likööri maistui edelleen yhtä pahalle kuin ennenkin, tottumuskysymyshän se tietysti pitkälti oli, mutta minä en ollut sen mausta ikinä liiemmilti välittänyt.
"Hah no otetaan sitten."
Mumahdin nielaistuani kaiken ja vilkaisin baarimikkoon. Toivottavasti punapää ei pistäisi juomaan lisää.

-----------
weru

"Tekee vain hyvää päälle päästää välillä irti arjesta", hymyilin kun vaaleaverikkö tarttui lasiin ja kumosi pienen shotin suurin piirtein yhtä nopeasti kuin minäkin. Hän ei vierastanut alkoholia, kuten olisin voinut kuvitella, joten mikäköhän hänen syynsä oli sitten tilata pelkkää jäävettä?

Baarimikko seurasi puuhiamme ja keskustelua tiiviisti ja vilkaistuani tähän sivusilmälläni, mies säpsähti hiukan. Huuleni kohosivat toispuoleiseen virneeseen, ja pyydin tällä kertaa jotain erilaista, ja hiukan isompaa annosta. Tänään halusin olla kunnolla humalassa.
Katselin tarkkaan miehen valmistaessa juomaani ja tunnistin tämän tekevän Black Russiania. Hmh. Kahvin maku ei alkoholin seassa ollut mieluisin vaihtoehto minulle, mutta kyllä se menisi.

----------

zarroc

Irvistin hieman Ginin puhuessa arjesta irti päästämisestä. Voi sinua kuulehan, tietäisitpä millaista minun arkeni oli. Onneksi se ei ollut ollut Venäjän arkea enää pariin vuoteen kunnolla, mitä nyt joskus sattui tulemaan jotain pientä ongelmaa.
Gin tilasi itselleen jotain muuta ja minä tyydyin juomaan vesilasistani. Halusin liköörin maun pois suustani.

Juotuani lasillisen vettä tilasin toisen ja myös pienen viskilasillisen. Maksettuani siitä maistelin sitä hetken mutta totesin pian maun olevan aika karvas ja tein sille samalla tavalla kuin liköörillekin. Saatuani sen alas hörppäsin jäävedestäni, vilkaisten punapäähän.

---------

weru

Hmmmh. Sain mustan venäläisen eteeni, ja ojensin täsmälleen oikean summan rahaa, en jaksanut nyt keskittyä kolikoiden kanssa pelailuun.
Puhe minun ja vaaleaverikön välillä oli tyrehtynyt varsin nopsaan, mutta en silti kääntynyt toisesta poispäin. Otin hörpyn juomastani ja yllätyin hiukan Sirin kuitenkin tilatessa itselleen viskiä toisen vesilasillisen seuraksi. Heh, taisin sittenkin saada naisen juominkituulelle.

"Hmmmh, silmäsi ovat muuten aika nätin väriset", totesin nojaten alle puoli metriä Sirin kasvoja lähemmäksi, jättäen toiselle vielä omaa tilaa. Otin toisen huikan saman tien, ja saatoin jo tuntea aivoissani jo hiukan rennomman olon kuin puoli tuntia sitten...

---------

zarroc

Join taas vesilasistani kunnes tajusin Ginin kumartuneen lähemmäs. Hätkähdin hieman ja käsi valui jo alemmas pohkeelle mutta pian kuitenkin kuulin punapään sanovan jotain ja katsahdin hänen silmiään.
"Taidat puhua omista silmistäsi", hymähdin nyt rauhallisemmin katsoen huuliani mutristaen Ginin lasiin. Mietin hetken oliko se soveliasta, mutta vein kuitenkin lasin pöydältä, hörppäsin siitä ja palautin paikalleen. Oikeastaan aika hyvän makuinen, ei mikään paha.
Iskin Ginille silmää hetken virnistäen.

-----------
weru

"Taidat puhua omista silmistäsi."
Sain häneltä kommentin takaisin ja peräti myös silmäniskun! Vihdoin hän alkoi rikkoa hiukan omaa kuortaan. Ajattelin jo, että tässä joutuisin itsekseni kännäämään, vaikka hänhän se oli tullut esittelemään itsensä ja päättänyt, että minähän keskustelisin jonkun kanssa tänään.
Tuollainen reaktion oli kuin omiaan korvaamaan juomani menetyksen - hän oli ottanut minun venäläisestäni hörpyn. Noh, hyvähän se vain jos maistui.

"Nähh", pudistin päätäni, "omani eivät ole noin kauniin siniset."
Kielenkantani tuntuivat notkistuneen huomattavasti, vaikka en minä selvinpäinkään arastellut ilmaista mielipiteitäni. Harvemmin ne vain olivat kohdistuneet kanssakärsijöiden puoleen, mutta mikäs siinä, kun oli nätti niin oli nätti... Hmrh.

----------

zarroc

Kumarruin kohden Giniä, tunsin kuinka juomat alkoivat jo nousta päähän. Minulla oli edelleen huono viinapää, isäkin oli siitä valittanut.
"Kyllä minä mielummin tuollaiset ruskeat ottaisin", hymähdin hiljaisella äänellä, vetäytyen pian poispäin punapäästä. Oli taas pakko juoda vesilasistani, vaikka mieli alkoikin tehdä Ginin juomaa. Se oli ollut yllättävän hyvää, ihan näin ollakseen alkoholijuoma.

Vesikin lasista loppui mutta ei se oikeastaan minua haitannut, nojasin vain toista käsivarttani tiskiin ja tutkiskelin Giniä katseellani.
"Mitä teet työksesi?" Kysyin viimein pienen hymyn kera.

---------

weru

Alkoholi sai kuin saikin tytön puhumaan, ja johan hän ehti kysyäkin minulta jotain. Paitsi vastaukseni ei olisi millään muotoa pitkä tai kiinnostava, mikäpä pankissa työskentelijän ammatissa ylipäätään olisi. Tosin, rahavirta oli aina haluttua, joten en voinut valittaa.

Pää aavistuksen kallellaan tarkkailin Sirin ilmeitä ja vastasin tälle.
"Leikin asiallista sihteerikköä paikallisessa pankissa."
Tunsin kostean kohdan suupielessäni ja lipaisin kielelläni kahvinmakuista nestettä. Hihi, ei pisaraakaan hukkaan...
"Suostutko paljastamaan oman ammattisi, sinisilmä?"

---------

zarroc

Vai ihan leikkii... naurahdin hiljaisella äänellä ja katselin Ginin kieltä joka lipaisi taas suupieltä. Mielenkiintoista. Seuraava kysymys saikin minun refleksini taas jännittymään vaikka pikkuhiprakassa olinkin. Miten tuohon vastaisi...
"Asianajajaksi luin", sanon viimein, ajatuksissa jatko mutta tappajaksi kouluttauduin. Sitä en kyllä ääneen sanoisi tai punapää juoksisi vielä karkuun.

Katsahdin baarimikkoon ja tilasin häneltä saman kuin Ginillä oli. Ja sen saatuani hymyilin hetken, maistaen heti lasista. Hyvää. Mutta nimi...se viittasi vähän turhan paljon syntyperääni mutten antanut asian häiritä.
"Pidätkö eläimistä?" Seuraava kysymys Ginille esitettynä.

-----------
weru

"Hhaaaa, siksi et olekaan niin baari-ihmisiä, vai?" naurahdin, kun toinen paljasti olevansa asianajaja. Hmmh. Kovin nuori asianajaja kyllä, tai ainakin hän vaikutti suurin piirtein ikäiseltäni. Ehkä. Tosin ulkonäkö voi pettää...

Siri tilasi itsekin mustan venäläisen, eli hän oli pitänyt siitä! Hahaa, selvitin hänestä koko ajan vain enemmän. Mutta hmm, seuraava kysymys koskikin eläimiä?
"Eeen erityisemmin välitä niistä, mutta en minä eläimiä vihaakaan", tokaisin vastaukseksi. Miten tämä liittyi mihinkään?

----------

zarroc

Nyökäten kuittasin toisen toteamuskysymyksen ja join taas juomastani. Hyväähän se oli, tosiaan, tätä voisi juoda useamminkin. Mutta ehkä kuitenkaan en rupeaisi vakituisesti baareissa ravaamaan. Hän ei kuulemma liiemmilti välitä eläimistä, mutta ei vihaakkaan. Vai niin.
"Entäs käärmeistä?" Hieman kärjistetty kysymys, mutta miksi ihmeessä?

Venäläiseni alkoi olla jo puolillaan ja silti join sitä yhä vain. Tästä enempää ei kyllä enää pitäisi juoda tai en kävelisi suoraan. Niinpä juotuani juoman loppuun tuuppasin sen kauemmas ja tilasin lasin vettä. Selvästi minussa oli enemmän järjen kuin tunteen makua, ainakin tänä iltana.

---------

weru

Käärmeistä? Tämähän olikin mielenkiintoista vihjailua... Siri vaikutti kyllä hiukan viattomalta ja niin järjelliseltä neidiltä, ettei hän kyselisi moisia omituisuuksia, mitä saattoi kuulla lähes täysi-ikäisten suusta perjantai-iltaisin. Joten liikuimme siis puhtaasti eläinlinjalla.
"Kääääärmeistä, hmm? Ovelia luikertelijoita", tokaisin, enkä oikein edes tiennyt mitä tarkoitin moisella, joten lisäsin vielä. "Mutta en minä niitä pelkää."

Otin venäläisestäni isohkon kulauksen, ja huomasin siinä olevan enää pohjallinen jäljellä. Hmmh. Harmillista. Kohta tarvitsisin lisää.

---------

zarroc

Ai ei pelännyt? No sehän kiva. Virnistin hieman, juoden vesilasistani. Näytti olevan Gininkin juoma lähellä loppuaan.
"Onko ajokorttia?"
Mistä näitä outoja kysymyksiä oikein pukkasi? Heittelehtivät aiheet suuntaan jos toiseen. No tietysti, olihan minullakin ajokortti autoon mutta mielummin kyllä kevarilla ajoin. Enkä edes autoa omistanut joten...noh, isä olisi varmaan tupannut minulle auton jostain raosta jos olisin sanonut haluavani. Isin tyttö, yhä, minkäs voit.

-----------
weru

"Tooottakai", vastasin, "mutta nyt ei ehkä ole se paras hetki lähteä cruisingille."
Viina, likööri, viski, vodka, ihan mikä tahansa mitä olin kurkustani alas kulauttanut, alkoi nyt tuntua päässä. Tuttu tunne. Aivot ikään kuin rentoutuivat, päästivät irti miljoonista solmuistaan.
Olo tuntui hetkessä kevyeltä, mutta olin kehittynyt tässä niin taitavaksi, etten ollut mikään lattioilla oksenteleva örvelö, hiukan puhelias vain... Yleensä miehet pitivät puheliasta, olin jo oppinut senkin... Tosin, tällä hetkellä vieressäni ei istunutkaan mies...

----------

zarroc

"Niin ei varmaankaan", mumisin hiljaisesti vesilasini kulmaan. Toinen oli kyllä juonut enemmän kuin minä mutta puhui silti edelleen selvästi. Kai hän oli sitten vähän kokeneempi juoppo tai jotain. Asiallinen sihteeri...niinpä niin juu.
Taas kaksi desiä vettä mennyt, oli se kumma juttu kun kittasin vettä kuin noh...vettä... ja vieressäni istuva punapää viinaa kuin vettä.
Outo pari kieltämättä.

---------

weru

Join sen venäläisen pohjatkin ja hmmmh - olisin voinut tilata jotain lisää. Siri vaikutti nauttivan jälleen vain jäistä vettä, mutta vesi oli liian mautonta ollakseen minun mieleeni, joten jätin moisen litkun kokonaan väliin...

Jostain hetken mielijohteesta nousin korkealta baarijakkaraltani jaloilleni seisomaan, varmaan kokeillakseni tasapainoani. Hmmh, ei vaikuttanut kovinkaan hyvältä, vaikken paljoa ollut ottanutkaan. Tai no sehän riippui ihan siitä mitä oli ottanut ja kuinka tiuhaan, mutta hmmhrhm... Mitäs väliä...
Horjahdin kuitenkin eteenpäin ja yritin kovasti pitää itseni pystyssä kahdella jalalla, ja sain kuin sainkin nojauduttua toisella kädellä Sirin jakkaran pieneen nojaan, mutta huomasin kuitenkin olevani liian lähellä.
"Äshh... Pahoitteluni", sanoin viekkaaseen sävyyn.

---------

zarroc

Gin nousee pian seisomaan ja saa minut kohottamaan kulmiani hieman. Vähänhän toinen horjahtelee mutta näyttäisi muuten pysyvän pystyssä. Tai ei ihan...nojailee aika lähelle minua jakkarani reunaa pitkin taplaten. Okei, miten minusta tuntuu että punapää vetäisee kohta rempulat jos en hieman auta asiaa...
Kun hän sitten pahoittelee minä virnistän ja nappaan kiinni Ginistä, vetäisten tämän syliini. En ole oikeastaan enää kartalla asioista, minulla on helvetti nainen sylissäni mutta mitäpä pienistä. Hörppään vain vesilasini loppuun ja kuiskaan pian punapään korvaan; "Juotko vielä vai lähdetkö luokseni?"

-----------
weru

Suureksi yllätyksekseni Siri ottaa minusta kiinni, ja hänen avullaan saan oikaistua itseäni hiukan parempaan asentoon ja pysyin huomattavasti paremmin ojennuksessa.
Pian kuitenkin kuulen toisessa korvassani Sirin pienen ehdotuksen ja rentoutuneet aivoni eivät vaihtoehtoja kauaa miettineet.
Tein yhtä rohkean vedon kuin hänkin ja kohotin hiukan leukaani, jotta suuni olisi lähempänä toisen korvaa.
"Onhan sinulla varmasti mukava sohva?"

----------

zarroc

"Sänky on paljon mukavampi."
Okei, nyt oltiin jo vähän vaarallisilla vesillä mutta en jaksanut välittää. Alkoholi jylläsi päässä ja pudotteli minua jatkuvasti raiteilta. Nousen hitaasti seisomaan, tarttuen Giniä tiukasti vyötäröltä, lähtien raahaamaan tuota kohden ovea.

"Maksoithan varmasti kaikki juomasi?"
Tajuan kysyä viimein ovella, toinen käsi ovenkahvalla, toinen jossain punapään lonkan tietämillä. Niinpä niin, saisi juosta varmaan vielä takaisin maksamaan.

---------

weru

Pidin tästä naisesta hetki hetkeltä enemmän... Kyllä minulle sänkykin kelpasi, hihi.
Hän tarttui minua vyötärön tai lantioni seudulta, en ollut aivan varma. Hän oli yhtä pitkä kuin minä, joten saatoin vaivatta ottaa häntä samoilta paikoin kiinni ja tukeutua naiseen.

"Hmmh? Tottakai maksoin", vastasin kun olimme kulkeneet jo ovelle asti. Tapanani ei ollut kuitenkaan jättää laskuja hillumaan ilmaan, vaikka Plazassa sainkin kaikki maksamattomat joko anteeksi tai laskuna perääni, vakioasiakas kun olin. Siltikin maksoin aina ostosteni jälkeen, vaikka nytkin se oli tapahtunut hämmentävän nopeasti...

---------

zarroc

Punapää tarttui minuun kiinni samalla tavalla kuin minä häneen ja vastasi kysymykseeni. Vai maksoi hän? No sehän kiva. Nyökäten vastaukseksi potkaisin oven napakasti auki - baarimikko rakastaa minua kyllä - ja lähdin kävelemään korkeilla koroillani siihen suuntaan missä tiesin syrjäkujien olevan.

En voinu vastustaa kiusausta, AIKAHYPPYÄ.


Jotenkin sitä tuli selvittyä kolmanteen kerrokseen asti ja jopa omalle kotiovelle, jonka lukkoon juuri sovitin avainta. Vasta silloin muistin Cissyn mutta noh...Ginhän ei pelännyt käärmeitä tai mitään? Kaikkihan oli siis hyvin.
Avasin oven ja vedin punapään sisään perässäni, sulkien oven tottuneesti. Kuulin kuinka käärmeen nahka kahisi sen luikerrellessa luoksemme.
Hehe. Siinähän se tulikin.

-----------

weru

Jossakin vaiheessa olimme ilmestyneet suht matalan kerrostalon ulko-ovelle, siitä sisään, jotenkin kummallisesti peräti rappusetkin ylös kolmanteen kerrokseen - ainakin luulisin rappusten määrästä päätellen - sen enempää aikaa niihin kuluttamatta.
Kävelin suht tasaisesti eteenpäin, en joutunut tukeutumaan Siriin paljoa ollenkaan. Mutta eipä minulla ollut valittamista, kosketuksia kuitenkin jopa lantion seudulla, heh heh.

Pysähdyimme tumman oven eteen. Ainakin se näytti tummalta. Kuitenkin.
Siri sovitti avaintaan ja ennen kuin ehdin näreillä malttamattomuuttani ja väsymystä, pääsimmekin jo ovesta sisään ja se vedettiin perässämme kiinni. Kuulin hassua ääntä lattian suunnalta, jonne katseeni käännähti saman tien.
"Tuii tuiiii TUII, oletpas söppänä", höpötin lattialla pyörivälle luikertelijalle. Tämä siis oli ollut Sirin kysymyksen tarkoitusperä... Noh, mikäs siinä.
"Tämänkö takia pyysit minut kotiisi... Jotta muutaman metrin pituinen pikku kuristajasi saisi minut hengiltä?" kysyin välinpitämättömään sävyyn. En ajatellut lainkaan mitä sanoin, siltä minusta vain tuntui. Tuollainen söpö pieni boa-käärme varmasti mielellään kiertyisi vaalean ja pitkän kaulani ympärille.

----------

zarroc

Kyllä eikun...siis mitä. Se alkoi...mitä h....Tuijotin hieman hämilläni Giniä joka ihan totta alkoi höpöttää jotain epämääräistä minun käärmeelleni.
"Narcissa Ce'Lazemba, sano Cissy vain."
Esittelin boan viimein, yrittäen pitää kiinni kontrollista ja siitä etten repeäisi nauruun. Punapää oli aivan höpö. Ja härö. Ehdottomasti härö.

Cissy luikerteli lähemmäs hännänpää Giniä viistäen ja tuli siihen aika lähelle minua.
"Äh, ei se ketään kurista." Mutisin hiljaa. Tai kuristaisi se mutta....noh. Eipä siitä sen enempää.
"Vienkö sen terraarioon vai haittaako se sinua täällä vapaana?"
Kysyin viimein Giniä katsoen.
Ups. Venäläinen korostus oli lipsahtanut esille. Noh, ei auttanut enää katua.

---------

weru

"Narcissa Ce'Lazemba, sano Cissy vain
."
Hmmmh? Cissy... Se olisikin parempi nimitys käytettäväksi kuin tuo edellinen. Hmh. Lazemba... Zembalo.
"Cisssssy", toistin tarkastellen kirjavaa käärmettä venyttäen s-kirjainta.

Siri kuitenkin kielsi epäilykseni sanoen, ettei Zembalo kuristaisi ketään. Ai boako ei kuristaisi? Täytyy olla jotakin toista mieltä, mutta pidinpä suuni.
Naisen äänessä kaikui minulle tuntematon aksentti äkkisesti, kun tämä kysyi veisikö Zembalon terraarioon vai saisiko se hyöriä täällä vapaana. Mehh.
"Miten haluat, pääasia etten löydä sitä yhtäkkiä paitani tai farkkujeni sisältä", vastasin päästäen vihdoin irti Sirin lantiolta. Se taisi olla kuitenkin virheliike, minua pyörrytti näemmä aika tavalla. Nojasin toisella kädellä hiukan seinään ja pidin itseni tasapainossa. Kaikki hyvin, Gin, kaikki hyvin.

---------

zarroc



Ja minähän en ollut edes huomannut Ginin pitävän yhä kiinni minusta ennen kuin hän päästi irti... eheh. Taisin olla pikkuisen enemmän kännissä kuin luulinkaan.
Päädyin hymyilemään hieman höpön näköisenä Ginin nojautuessa paremmin seinää vasten. Taisi häntä huipata hieman vai?
"Et löydä", hymähdin ja iskin sitten punapäälle silmää. Minut hän saattaisi kyllä löytää.

Mutristin hieman huuliani ja riisuin sitten saappaani. En tosiaan rupeaisi kopottamaan niillä ympäriinsä, olin kotonani nyt. Katsoin Giniä arvioivasti, kunnes kävelin hänen luokseen, alkaen riisua lyhyttä nahkatakkia. Miten minusta tuntui että minä kävelin edelleen suoraan mutta hän oli vähän.....sanottaisiinko...ei-suoraan-kävelijä -tyyppinen tapaus tänään?
Kasvot äkisti lähempänä Ginin kasvoja pysäytin hetkeksi ja jäin ajattelemaan mitä ihmettä oikein olin tekemässä. En kuitenkaan jaksanut enää ajatella, työnsin kaiken turhan pois mielestäni ja sen kummempia aikailematta suutelin häntä.

-----------
weru

Nostin kasvoilleni pikaisen hymyn saadessani Siriltä vastauksen ja koetin kerätä ajatukseni kasaan, jotta voisin olla jotenkin järkevä ja kävellä suoraan... tai jotain. Huimaus ainakin hellitti hetkeksi, mutta en kuitenkaan lakannut seinään nojaamista. Käännyin kylläkin niin, että selkäni oli vasten tasaista seinää ja vain seisoin hetken.

Kun Siri irrotti saappaansa jalastaan, taisin minäkin ajatuksissani ottaa kangaskenkäni pois. Zembalo tosin varmaankin tekisi niihin pesän tai jotain muuta yhtä riemukasta, mutta en ollut koskaan välittänyt kengät jalassa tepastelusta omassa tai toisen kodissa.
Tyttö kuitenkin yllätti minut, näin lievästi sanottuna, kun alkoi riisua nahkatakkiani päältäni. Hmmh. Pitäisikö tähän väliin sanoa kiitos...? Humalaisen tavat eivät olleet mitkään parhaimmat.

Siri tuli entistä lähemmäs, ja ennen kuin huomasinkaan mitä varsinaisesti tapahtui, tytön huulet olivat vasten omiani. Yllätettynä en osannut heti reagoida, mutta parin sekunnin kuluttua vastasin suudelmaan jo varsin sulavasti. Naurahdin huulieni välistä - kukaan ei selvästi voinut olla lankeamatta minuun.

----------

zarroc

Ja se, ettei Gin vastannut suudelmaan sai minut hätkähtämään ja melkein vetäytymään irti, hetkeksi sain järkeni takaisin. Mutta noh, minä jumituin siihen hänen kanssaan. Vasta kun naurahdus karkasi vanhemman huulien välistä kavahdin kauemmas ja seisoin hetken häntä tuijottaen, pää aavistuksen kallellaan.

"Mitä helvettiä me olemme tekemässä?" Kysyin viimein, lähinnä itseltäni mutta noh...ääneen kuitenkin. Ja sillä hemmetin venäläisellä korostuksella, toivoin vain ettei Gin kännisyydeltään huomaisi sitä. Tuskin. Tai ei ainakaan tunnistaisi. Toivoa sopi aina.

---------

weru

Siri irtautui naurahdukseni aikana, ihmetellen heti mitä olimme oikein tekemässä. Erinomainen kysymys, nuori neiti! Vielä kun tuohon saisin vastauksen, tienaisit itsellesi kymmenen pistettä ja papukaijan merkin!
"Sinä ymmärtääkseni suutelit minua, joten kerro sinä minulle", tokaisin vastaukseksi. Hymyilin toiselle hyvin ilkikuriseen sävyyn, ja hyvä etten alkanut nauramaan samalla tavoin. Tyttö oli kieltämättä huvittava. Taisi olla ensimmäistä kertaa toisen naisen kimpussa... Voi pientä, kyllä minä opastaisin.
"...Mutta lieneekö sillä edes niin väliä", hymähdin ja irtauduin seinästä tullen Siriä lähemmäs. Laitoin pari oikean käden sormeani hänen leukansa alle ja nostin aavistuksen ylöspäin, laskien sitten huuleni hiukan viistosti hänen omilleen. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

Aivojeni perukoilla pohdin, että toivottavasti Zembalo ei saisi mitään mustasukkaisuuskohtausta, ja päättäisi hyökätä muutenkin epävakaiden jalkojeni kimppuun.

---------

zarroc

Blondin saadessa vastauksen retoriseen kysymykseensä hän naurahti nyt hivenen toisen vastaukselle. Tai niille kahdelle oikeastaan. Ei kerennyt sanoa mitään, ei juuta eikä jaata asiaan taikka toiseen kun oli punapää jo tullut lähemmäs, suudellen nyt Siriä ihan omasta takaa.
Sirina hymähti kevyesti, vilkaisi käärmettään lyhyesti ja vastasi sitten suudelmaan. Ei nuorempi oikeastaan uskonut että Gin jatkaisi ihan vain suutelua, sillä saattoi olla jotain mielessäänkin, joten pian Siri vetäytyikin pois.

Blondi tarkasteli parilla pitkällä silmäyksellä seuralaistaan ja otti pian kahdella hoikalla sormellaan kiinni toisen ranteesta, pois sen kasvoiltaan vetäen. Ei hän hiplailusta ketään tuomiolle veisi, mutta silti se ei ehkä olisi kovin kannattavaa. Sirina saattoi olla humalassa, mutta osasi siltti heittää veistä paremmin kuin kuka tahansa.
Hän pujotti toisen kätensä pidemmän lantiolle ja veti toista hivenen lähemmäs, kuiskaten hänen korvaansa jotain mikä kuulosti ehdottomasti kysymykseltä "Oletko naimisissa?"

-----------

weru

Osittain harmikseni ja osittain huvikseni Siri irtautuikin suudelmasta varsin pian, ilmeisesti tullen hiukan toisiin aatoksiin. Voi tyttöstä, oliko meno kuitenkin liian rajua hänelle?
Kätenikin jouduin laskemaan hänen leukansa alta. Tästä taisi tulla kuitenkin varsin yksinäinen yö kaikesta huolimatta... Ei sillä etteikö se olisi kuulunut alunperinkin suunnitelmiini. Nyt tilanne vain oli vähän toisenlainen kuin illemmalla.

Mutta hupsista, sitten tapahtuikin jotain yllättävämpää - Sirin käsi kiertyikin lantiolleni, jouduin kumartumaan hiukan lähemmäs ja Sirin kasvot olivatkin lähellä korvaani kovin äkkiä.
"Oletko naimisissa?"
Siri kysyi jotain, mikä löi minut kuitenkin ällikällä - tuota kysymystä en aivan heti odottanut katkaistun suudelman jälkeen.
Naurahdin ensin hiukan matalammalla äänellä ja vastasin sitten.
"En kannata moista tuhlausta, maailmassa on vielä niin paljon nautittavaa..."

----------

zarroc

Vastaus ei oikeastaan yllättänyt blondia, hän hymähti vain ja mutristi sitten huuliaan. Lähti vetämään itseään pidempää naista olohuoneen suuntaan.
"Sohva vai sänky?"
Kysyi kuitenkin vaikka pian suoriutuikin olohuoneen sohvan luokse ja aloin riisua toisen printtipaitaa sen enempää kysymättä. Vilkaisin myös hänen jalkojaan.
"Pillifarkut vaikeuttavat asiaa."
Huomautin viimein kevyesti naurahtaen, vetäisten myös oman puuvillapaitani pois päältä, niin että päälleni jäi vain toppi. Ja rintaliivit tietysti.

Arvioin Ginin vartaloa hetken, lähestyin häntä ja sen kummempia kurkottelematta suutelin häntä taas, kuitenkaan jäämättä kovin pitkäksi aikaa kuhnailemaan huulille. Suuntasin pikkuhiljaa alaspäin kaulaa kohden.
Herranenaika enhän minä nyt niin lyhyt ollut ettenkö voisi häntä tasajaloin seisomalla suudella.

[JUMALAUTA sehän on hypännyt jo täällä 1. persoonaan 8"DD mitäs peliä tämä tämmöinen on .....]

-----------

weru

Pääni sisällä minua suorastaan nauratti, kuinka toisenlainen Siri olikaan kuin aluksi luulin. Nytkin hän jo rohkeasti veti selvästi kokeneempaa naista sohvaansa kohti, eikä minulla kyllä ollut mitään vastaanväittämistä. Viime kerrasta jonkun kanssakärsijän kanssa olikin jo aikaa...

Paitani lensi yllättäen pitkin lattiaa Sirin olohuoneessa, kuten myös hänenkin paitansa. Hän pohti ääneen myös meidän molempien pillifarkkujen tuomaa ongelmaa, johon kuitenkin vain naurahdin.
"Voi kulta, ne ovat pian kadonneet."
Samassa hän kuitenkin tuli pajon lähemmäs hyökäten sitten huulieni kimppuun ja hetken aikaa pistin takaisin aivan samalla mitalla. Kuitenkin hän liukui suudelmillaan pitkin kaulaani, mikä sai minut nostamaan leukaani ja venyttämään vaaleaa kaulaani äärimmilleen.
"Sinähän äkkiä innostuit", naurahdin toisen malttamattomuudelle, kun itse hakeuduin käsilläni tämän vyötäisille hänen farkkujensa nappien suunnalle ja odotin, josko hän päättäisikin kieltää minulta niihin koskemisen.

----------

zarroc

[lipsahti väkisillä takasin minä-muotoon 8<]

"Naaah", mumahdin toisen kaulaa vasten, näykkäisten sitä kevyesti. Mahtoi olla tämän illan jälkeen ainakin punapään kaulassa muutama fritsu, siitä minä pitäisin kyllä huolen. Mustalla raidoitetut hiukseni pyyhkäistiin huolimattomasti pois silmiltä, samalla kun toinen käteni liukui Ginin farkkujen vyötärönauhalle.
Vetoketjun kanssa oli hetken pientä ongelmaa, se tuntui olevan vastahankainen avautumaan mutta sitten huomaamattomasti käytin pelkkää puoliraakaa voimaa ja kiskaisin kunnolla jolloin vetoketju aukeni.

Liu'utin farkkuja pois Ginin jalasta, siirtyen suutelemaan tuota alaspäin. Huulet kulkivat kevyesti toisen kaulalta alaspäin rinnalle, sieltä vähitellen alaspäin aivan alavatsan tuntumaan. Huomatessani napakorun palasin ylöspäin - tiputettuani ensin hänen farkkunsa jalkoihin - ja näykkäisin metallista kapistusta hieman, sitä myös kielelläni koskettaen.
Mielenkiintoista, tämmöistä en ollutkaan tavannut ihan näin lähietäisyydeltä ennen.

-----------

weru

Aavistuksen kutittava tunne pyöri kaulallani Sirin hääräillessä sen kimpussa. Pari fritsua siis, voooi kun söpöä. Niitä minulla ei ollutkaan hetkeen ollut...
Tunsin Sirin kädet vyötäisilläni ja heti hän oli vetoketjuni kimpussa, joka oli ilmeisen tiukassa... Voihan, nämä olivatkin jo varsin vanhat.
Minun täytyi väkisinkin nojata johonkin, kun Siri liikkui huuliensa kanssa yhä alemmas ja alemmas, vaikka rintaliivini olivatkin vielä ylläni, enkä minä ihan vähästä hätkähtänyt. Olin liian kokenut nainen säikähtääkseni moisia.
Farkkuni valahtivat nilkkoihin ja navassani tunsin ehkä omituisimman tunteen ikinä. Siri näykki minun napakoruani. Tunsin nykäyksen vatsani seudulla ja en osannut sanoa kutittiko se vai miltä se tuntui... Hyvältä ainakin.

----------

zarroc

Käteni kulkevat kevyesti toisen kyljillä, pyöritellessäni kielelläni navanseutua, välillä napakorua näykkien. Ei punapää ainakaan kärsivältä vaikuttanut. Hehe. Vähitellen tönäisen Ginin sohvalle, ja ihan vaihtelun vuoksi riisun toisen rintaliivit irroittaen tottuneesti hakasen.
Miehet olivat varmaan ihan ongelmissa hakasten kanssa, perhana soikoon kun eivät itse rintaliivejä omistaneet. Tai eivät ainakaan minun tuntemani miehet.

Palautan huuleni hetkeksi Ginin huulille, katson silmiin ja käteni livahtavat pyörittelemään pehmeitä rintoja. Ajatuksissani käväisee hetken pyörimässä että mitähän isäni mahtaisi tästä sanoa, mutta en ole ikinä ollut kovin uskontoon taipuvainen tyyppi, joten pitäköön isänikin suunsa kiinni. Niinpä päättäväisesti työnnän ylimääräiset ajatukset pois päästäni ja otan punapään toisen nännin suuhuni, pyöritellen sitä kielelläni.

-----------

weru

Olin vieläkin hyvin yllättynyt, miten kovasti voi naisella noustakaan pikkuinen määrä viinaa päähän, että se saa aikaan jotain... tällaista. Eeehen minä valita, hauskaahan tämä on, oikein hauskaa...
Varsin tottunein ottein Siri riisui liivini yltäni ja suutelikin vielä hetkisen aikaa, ennen kuin teki jotain yllättävää. Hän tarttui rintoihin sen enempää empimättä ja lopulta painaa päänsä toisen lähettyville leikkien sen kanssa kielellään.

Minut oli jo aikaa sitten työnnetty sohvalle makaamaan, enkä voinut olla nojaamatta päätäni taaksepäin hyvänolontunteesta. Hihi, olihan tämäkin ajanviete ärsyttävän viikon jälkeen.
Minua kuitenkin häiritsi se fakta, että ylläni oli vähemmän vaatetusta kuin tällä blondilla, joka oli kieltämättä hiukan humalassa.
Tartuin oikealla kädelläni tytön hartiasta ja sanoin hiljaa:
"Minusta ei ole reilua, että kauniin vaalea ihosi on tuolla tavoin piilossa, Siri."

----------

zarroc

Minä hymähdin tyynesti toisen tokaisuun ja päästin irti punapään rinnasta, suoristaakseni silmäni, kohottaakseni kulmaani melko vähättelevästi ja vetääkseni mustan puuvillapaitani pääni yli. Heitin sen syrjemmälle mutta pidin topin edelleen päälläni, Gin saisi hoitaa sen riisumisen jos välttämättä haluaisi.
Hetkeksi katseeni viivähti ranteen arvessa mutten välittänyt siitä sen enempää, ottaessani kevyesti kiinni naisen leuasta, painautuessani häntä vasten ja suudellessani pehmeästi.
"Ihoni pitää piilossa olemisesta", mumisin hänen huuliaan vasten, työntäen vähitellen kieleni toisen suuhun.

Niin tosiaan, en minä kovinkaan pitänyt ihoni esittelemisestä. Sieltä täältä löytyi pieniä vaalenneita arpia, melkein pistojälen kaltaisia, joita ei huomaisi ennen kuin katsoisi lähempää. Ja Gin oli juuri nyt liian lähellä, hän näkisi iholtani jokaisen pienen arven, mutta minä en halunnut enää ajatella sitä. Joka tapauksessa punapää saisi varmaankin tietää jotain taustastani.
Hetken mielijohteesta purin toisen alahuulta lempeästi, mutta kenties hieman kipeääkin tehden. En halunnut saada aikaa ajatteluun.

-----------

weru

Toiveeni mukaisesti Siri irtaantui ja heivasi ensimmäisen peittävän vaatekappaleen yltään. Hän kuitenkin jätti riisuutumisensa siihen ja palasi huulieni luokse, työntäen ennen pitkää kielen suuhuni. Hän oli selvästi oikein innokas, mikä oli aina vain parempi piirre.
"Hyi sitä", mumisin ja tartuin hänen toppinsa alareunaan ja lähdin saman tien nostamaan sitä ylöspäin hipelöiden samalla naisen paljaita kylkiä.

Sain näykkäisyn alahuuleeni, mikä sai minut kohottamaan kulmiani. Hän olikin innokas ja leikkisä. Tällaiseen naiseen en ollut hetkeen törmännyt! Tosin viime kerrasta naisen kanssa oli muutenkin aikaa...
Irtauduin vaaleahiuksisesta saadakseni happea ja vetääkseni typerän topin toisen pään yli. Hän ei todellakaan olisi sen enempää pukeissa kuin minäkään. Vielä yhdellä kädenliikkeellä sain hänen rintaliiviensa hakaset auki ja koko rätin pois tieltä.
Vaikka huoneessa oli hämärää, olin varma että näin hänen vaalealla ihollaan arventapaisia jälkiä, mutta totesin ettei varmaankaan olisi soveliasta puuttua niihin. Vaikken minä yleensä kovin sovelias ollut muutenkaan.
Laskin Sirin selälleen lattialle mitään kyselemättä, ja asetuin hajareisin toisen päälle.
"Ethän sinä voi pelkästään pitää hauskaa, ethän?" sanoin hymyillen ja nuolaisin toisen vasenta paljasta rintaa.

----------

zarroc

Minua lähes nauratti Ginin suora toiminta, enkä pyristellyt vastaan toisen repiessä topin päältäni. Vasta kun hän asetti minut selälleen lattialle, minä naurahdin hieman huohottaen.
"Mistäs suunnasta nyt tuulee, äsken ihan nätisti sulauduit saavan rooliin?"
Minun käteni nousivat hipelöimään Ginin kylkiä, punapään pitäessä seuraa vasemmalle rinnalleni. Mokoma koiranpentu, alkoi nuoleksimaan sitä. Minä hymähdin ajatukselle ja tajusin että päälläni olivat edelleen pillifarkut. Noh, ei tuntunut Giniä haittaavan, ja sitä paitsi, jos hän haluaisi ne pois, saisi ihan itse alkaa repimään, minä en aikonut niihin koskea.

Käteni liukuivat pehmeästi toisen selän kaarta pitkin niskaan, koskettivat niskahiuksia ja korvan alapuolta, jättivät sen pian rauhaan ja valuivat rinnoille sekä alavatsalle. Hipelöin niitä pehmeästi, ihan vain kokeillen ja tunnustellen.

-----------

weru

"Aina välillä pitää hiukan palkita itseään", naurahdin vasten toisen ihoa. Hipelöin sormillani Sirin oikeanpuoleista rintaa, kun itse imin toista. Imin ja näykin, tarkoituksenani saada aikaan fritsu toisen rintaan, kun itse olin saanut vastaavan kaulaani.
Katsoin hetken aikaa Sirin kasvojen suuntaan, kun mustelmamaisen jäljen tehtyäni vein kieleni hänen nänninsä kimppuun.

En ollut lainkaan varma, oliko Siri tehnyt jotain vastaavaa ennen, mutta siltä hän hieman vaikutti. En ollut perehtynyt tytön seksuaaliseen suuntautumiseen enkä muihinkaan taustoihin sen enempää. Tunsin kunnolla ainoastaan hänen vaalean yläkroppansa, jonka kanssa oli varsin viihdyttävää leikkiä.
Siri ei kuitenkaan ollut rauhassa allani, vaan hyväili omia rintojani kuin muina miehinä.
"Hmm-mm", aloitin pohtivasti suoristaessani selkääni. "Pitäisiköhän minun siirtyä hiukan alemmas?"

----------

zarroc

Minä virnistin kevyesti toisen naurahdukselle ja henkäisin aivan hiukan hänen näykkiessään ja imiessään rintaani. Fritsu. Voi perkele. Olisi pitänyt arvata. Heti kun silmänsä muualle kääntää niin tämä on tekemässä pieniä mustelmia...hohhoijaa. Naurahdin kuitenkin pehmeästi.
"Fritsu? Rintaan? Söpöä Gin." Mumisen pehmeästi, kunnes toinen suoristautuu ja pohdiskelee hetken. Minä voin suorastaan kuulla hänen aivojensa raksuttavan.

"Siirry ihmeessä, voin sanoa että housuni vain ovat aika tiukat." Hymähdän ja silmäilen naisen kurvikasta vartaloa, jättäen käteni lepäämään toisen reisille.
"Niin ja pidän kyllä olostani täällä lattialla, jatka rauhassa."
Omahyväisyyttä? Leikkisää sellaista.

-----------

weru

Naurahdin Sirin myöntyvälle vastaukselle, mutta en kuitenkaan antanut tämän maata lattialla. Minulla oli paljon parempi ehdotus.
Nousin jaloilleni ja ojensin käteni vetääkseni Sirin mukanani ylös, koska halusin ennemmin hyödyntää hänen toivottavasti hyvää sänkyään tämän kovan lattian sijaan.
"Missä suunnassa on makuuhuoneesi?" kysyin häneltä ja lähdin kulkemaan pitkin asuntoa vetäen häntä kädestä perässäni kuin pikkulasta.
"Haluan testata tätä kuuluisaa sänkyäsi."

Zembaloa ei ollutkaan hetkeen näkynyt, ehkä pieni kuristelija säikähti meidän astetta rajumpaa leikkiämmne.

----------

zarroc

Kun hän vetää minut seisaalleni, huojahdan hieman nopeasta noususta mutta olen pian taas topakasti jaloillani. Kävelen hänen perässään, tuntuu kuitenkin itse tietävän missä makuuhuoneeni on. Ei asuntoni nyt niin järkyttävän sokkeloinen ollut, pienikin vielä ja sitä rataa.
"Mmh, siitä ovesta sinne niin."
Mutisen hänen perässään harppoessani ja päädymmekin pian makuuhuoneeni ovelle. Olen kyllä huomannut Cissyn joka makaa harmaiden peitteideni alla, sinne niin kietoutuneena että sitä tuskin huomaa. En oikein tiedä tajuaako Gin käärmettä, olen kai vain tottunut tajuamaan boan mistä tahansa.

En kuitenkaan sano käärmeestä mitään, menen vain sängyn luokse, rojahdan siihen selälleni ja vedän Ginin päälleni.
"Mikä oli tarkoitus?"
Kysyn vihjaavasti hymyillen, kuitenkin pian haukoitellen. Kello oli varmaan jo kauniisti kahdentoista tuolla puolen.

-----------

weru

Siri tuli oikein suostuvaisena mukanani pitkin omaa kämppäänsä. Kuljin hänen osoittamastaan ovesta sisään rivakkaa tahtia huomaten harmaisiin peitteisiin hukkuvan sängyn ja tepastelin suoraan sen
luokse.
Vaitonaisena blondi irtautui itse käteni otteesta ja kaatui selälleen sängylle vetäen minut mukanaan päälleen. Naurahdin vähän Sirin kysymykselle, ja juuri kun olin aikeissa vastata, suustani tulikin pieni väsynyt huokaus. Olinko oikeasti väsynyt?
Kello kieltämättä taisi olla aika reippaasti, olin ottanut aika paljon maistuvaa ja tämä... Hmmh. Minua ramaisi jo vähän turhankin paljon...
Laskin huuleni vielä Sirin omille ja hitaasti kaaduin kyljelleni hänen oikealle puolelleen, lähelle oikeaa reunaa. En jaksanut pitää enää edes silmiäni auki.

----------

zarroc

Vastasin hetken Ginin suudelmaan kunnes sain huomata punapään vetäytyneen melkoisen väsyneeksi. Naurahdin hiljaa ja onnistuin jotenkuten keplottelemaan farkut pois jalastani ja meidät kummatkin peiton alle. Menin ihan ehdoin tahdoin Cissyn viereen, minusta vähän tuntui että Gin ei halunnut käärmettäni kylkeensä kiinni.
"Taisi puhti loppua kesken", naurahdin viimein, tökkäisin kevyesti Giniä sormellani peiton alta ja vetäydyin sitten Cissyn 'kylkeen' kiinni. Käärme ei ollut moksiskaan, se oli aikalailla tottunut minun läheisyydenhakuisuuteeni. Ja olihan se itse välillä samanlainen. Mokoma seuraneiti.

-----------

weru

Silmien sulkeminen sai minut väsähtämään ja vaipumaan uneen yllättävän nopeasti, ja vaiherikkaan päivän jälkeen se oli hyväkin.

~ hyppy hops ~

Havahduin siihen, että jalkani valahti alas patjan reunalta, mikä sai minut säikähtämään. Avasin silmäni, enkä nähnyt muuta kuin hämärää. Silmiäni särki, kuten myös päätäni ja niskaani.
Mitähän hemmettiä...
Minulla ei ollut lainkaan aavistusta, että missä mahdoin olla, ja huomattuani olevani yläosattomissa taisi olla parempikin etten ehkä saisikaan tietää. Tai ainakin että lähtisin hiipparoimaan tästä oudosta paikasta pikavauhtia kotiinpäin.
En vilkaissutkaan viereeni ja vedin hiljaa ja varovasti peiton pois yltäni, nousten sitten seisomaan sängyn viereen. Kuljin haparoivin askelin huoneen poikki avonaisen oven luo ja sieltä johonkin vähän laajempaan käytävään. Suunnistin ovelta oikealle, ja löysin olohuoneen, yrittäen miettiä, missäköhän yli puolet vaatekerrastostani mahtoivat olla. Rintaliivini tunnistin hämärässä, samaten valkean paitani... Housutkin löysin jostain sohvan lähettyviltä. Puin ne ylleni ääneti, toivoen, ettei vieressäni nukkunut henkilö, kuka se sitten ikinä oli ollutkaan, heräisi vielä ainakaan viiteen minuuttiin. Jos ei, ehtisin juuri kadota ovesta... ilmeisesti kerrostalon rappukäytävään, mikäli ikkuna ja sen takana olevan katulampun valo eivät huijanneet kipeitä silmiäni.

Kipitin äkkiä ohi makuuhuoneen oven, jäämättä tarkistamaan oliko joku hereillä vai ei ja tungin eteisessä kengät, jotka näyttivät minun ostamiltani jalkaani ja nappasin takkini lattialta. Sen enempää empimättä ja haluttomana jäämään selvittämään mitä olikaan muutamia tunteja sitten tapahtunut avasin oven vahingossa rymistäen. Säikähdin aiheuttamaani melua ja liu'uin ulos ja tönäisin ulko-oven voimalla kiinni.
Äkkiä poispoispoispooooois ~

Rymistin aamuhämärässä rappuset alas kuin tuli hännän alla ja katosin viimeisestäkin ovesta ulos kadulle selvittämään, että olinkohan enää edes oikeassa kaupungissa.

Gin poistuu ~
[olin ilkeä, anteeksi .__. mutta kiitoksia kuitenkin jännittävästä pelistä <3]

----------

zarroc

Kuullessani rysähdyksen olohuoneesta säpsähdin hereille, ponkaisin saman tien ylös sängystä ja vedin pistoolin kirjoituspöytäni laatikosta. Kuulin oven käyvän pikavauhtia ja rappukäytävän askeleet. Kirosin pehmeästi venäjäksi mennessäni keittiön ikkunaan ase edelleen kädessäni ja katsoessani alas pihalle. Punapää. Kuka...mitä helvettiä....Gin.
Gin.
Gin.

Voi paska.
Kävelin takaisin makuuhuoneeseen kerättyäni ensin olohuoneesta ilmeisesti vaatteeni kasaan, pudotin pistoolin kyllästyneesti työpöydän laatikkoon ja valahdin takaisin sängylle peittojen alle.
"Cissy", mumisin hiljaa käärmeelle joka tuli aivan kiinni minuun. Kosketin sen sileää päätä ja huokaisin sitten hiljaa.
"On kai hyvä ettet osaa puhua, золото, en edes halua tietää mitä yöllä tapahtui."
Kuiskaan vielä hyvät yöt hämärään huoneeseen, painan pienen suukon käärmeen päähän ja jään tuijottamaan kattoon, antaen silmien painua vähitellen kiinni.

SIRI JA CISSY MENI UNTEN MAILLE.
Niin olitki ilkeä D8 mutta ehkä se oli parasta näin, kiitokset ratkiriemukkaasta pelistä ~ <3 extempore.
historiikki » treffipalsta » arttinurkka » tilaustyöt

» ɢɪɴɢᴇʀ ᴄʜᴀsᴇ
» ᴍᴏɴᴀ ᴄʜᴇᴋᴀɴᴏᴠᴀ

Like a letter printed in red, printed in red
There's a price up on your head, on your head
Devils got you on the run, on the run
But you can't hide once it's begun, it's begun
Avatar
veranthia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 218
Liittynyt: 23 Loka 2013, 11:38
Paikkakunta: Tampere

Paluu Arkisto

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron