Tänään on 26 Syys 2018, 03:13


Long time no see

Plaza on keskustan tunnetuin yökerho ja on erityisesti villimpää juhlintaa kaipaavien mieleen. Plazassa on paras tanssilattia mitä kaupungista löytyy, eikä baari jätä janoisia kuivin suin. Klubilla on usein myös sekä tunnettuja että tuntemattomampia artisteja esiintymässä.

Yökerhon alaikäraja on 19 vuotta. Henkilöllisyys sisäänkäynnillä on todistettava.
  • Kirjoittaja
  • Viesti

Dalamar

Re: Long time no see

Viesti12 Syys 2014, 11:34

Odette ei osannut sanoa mitään miehelle, joka oli laskenut kätensä hänen reidelleen. Kaunotar räpäytti kultaisia silmiään perin hämillään. Miehen mairea hymy ei ollut kadonnut. Aivan kuin mies ei itse tajuaisi, kuinka törkeää oli tuolla tavoin lähennellä. Kreivitär avasi punattuja huuliaan närkästyneenä aikomuksenaan lausua pari valittua sanaa, mutta kirskuva ääni sai naisen vilkaisemaan vierelleen. Nina oli noussut paikaltaan kääntyen kannoillaan sanaakaan sanomatta, saatikka Odetteen vilkaisematta. Aivan kuin käsi olisi puristanut kreivittären rinnan alla sykkivää sydäntä. Kurkkuun noussut pala teki kaunottaren olon tukalaksi. Hengittäminen tuntui suorastaan mahdottomalta tehtävältä. Ja hetken nainen pelkäsi menettävänsä tajuntansa.

Tolpillaan Odette kuitenkin pysyi. Muutaman rauhallisen hengen vedon jälkeen nainen tarttui miehen käteen yllättävän topakasti saaden miehen irvistämään.
"Jospa etsisit seurasi jostain muualta", kreivitär näpäytti pudottautuen lattialle jakkaraltaan. Nainen nappasi laukun kainaloonsa kiiruhtaen Ninan perään jättäen moukkamaisen tuttavuutensa baaritiskille. Odeten kenkien kannat kopisivat kovaa lattiaa vasten hänen juostessaan ihmismassan läpi oville. Ei hän halunnut Ninaa loukata...Kreivitär pysähtyi hetkeksi. Kultainen katse valui alemmas. Miksi...Miksi hän edes olisi loukannut Ninaa? Hehän olivat...ellei nyt aivan ystäviä, niiin tovereita ainakin. Eihän Ninalla ollut syytä ottaa nokkiinsa vieraan miehen lähentelystä, ellei...casanovattarella ollut vielä tunteita kreivitärtä kohtaan. Naisen silmät kapenivat viiruiksi hänen pyöritellessä ajatusta mielensä syövereissä. Jo pelkkä kuvitelma siitä, että Nina vielä välittäisi hänestä enemmän kuin ystävänä sai naisen polvet notkahtamaan. Kreivitär olisi varmasti valahtanut pitkin pituuttaan lattialle, ellei kaksi nuorta naista olisi ehtineet tarttua hänen käsiinsä.

"Hei ootsä kunnossa?" toinen naisista huolissaan kysyi avittaen Odeten ystävättärensä kanssa istumaan.
"Olen...Olen minä...hieman vain pyörryttää", kreivitär vastasi koittaen vääntää huulilleen hymyä, mutta hänen alahuulensa vapisi. Nainen oli valahtanut kalpeaksi kuin lakana ja hänen kätensä tärisivät. Ei hän olisi uskonut musertuvan tällä tavoin, kaikkien näiden ihmisten keskellä. Silti...Vaikka hän kuinka oli uskotellut itselleen päässeen yli Ninasta, ei se ollut totta. Hän välitti Ninasta edelleen.
"Ootsä täällä yksin? mä voin soittaa sulle taksin", toinen avuliaasta nuoresta neidosta ehdotti. Kreivittären sydäntä lämmitti, etteivät ihmiset olleet itsekkäitä.
"Nina..ystäväni...", Odette takelteli sanoissaan:" H-hän meni kai ulos...h-harmaa puku, musta fedora h-hattu".
"Mä käyn kattoo", tummempi naisista kipaisi yökerhon ovista etsimään kuvausta vastaavaa naista. Odette puri huultaan. Häntä hävetti. Hän osittain toivoi että casanovatar olisi jo ehtinyt häipyä. Ninan ei tarvitsisi nähdä häntä sellaisena, murtuneena...Sydän edelleen kaipaavana...
Poissa
Avatar

Reddari

Leikki-ikäinen

  • Viestit: 57
  • Liittynyt: 25 Maalis 2014, 13:44

Re: Long time no see

Viesti12 Syys 2014, 21:51

Yön hämärä oli kietonut kaupungin ympärilleen. Clubin asiakkaiden savukkeiden päät hehkuivat pimeässä ja niiden savun tuoksu sekottui raikkaaseen yöilmaan. Etsi asettui nojaamaan vasten rakennuksen seinää katsellen yökerhon asiakkaita ja ohikulkevia ihmisiä. Hänen teki mieli tupakkaa. Humala ja Odetten tapaaminen saivat Ninan uskomaan, ettei hänen savuttomuutensa kestäisi en puolta vuotta pidenpää. Kreivittärenhän takia hän oli lopettanut. Nyt se tuntui jotenkin turhalta ratkaisulta. Eihän etsivä ollut tehnyt sillä hänen ja Odetten välistä tilannetta yhtään paremmaksi.

Nina tunsi itsen pahimman luokan luuseriksi. Kreivitär sentään uskalsi kohdata hänet selkäsuorana ja hymyhuulilla, vaalien edes jotain siitä yhteydestä, mikä näiden kahden naisen välillä oli joskus ollut. Alkoholi ehkä sai etsivän ylireagoimaan ja poukkoilemaan enemmän tunteidensa sanelemana. Silti kaikki tunteet miyä hän tällälin hetkellä koki olivat aitoja. Ikävä, mustasukkaisuus, katumus... liian monia tunteita nimettäväksi.

Etsivä kuitenkin tiesi omat heikkoutensa ja lähti paikalta ennen kuin hänen nyrkkinsä olisi löytäny paikkansa maireasti hymyilevän miehen kasvoilta...
Nina oli jo menosa kysymään savuketta joltain kaksikymppisiltä äijiltä kun hän kuuli vieraan naisäänen takanaan: "hei, ootko sä Nina?" Etsivä kääntyi katdomaan kysyvä ilme kasvoillaan nuorta naista ja tajusi vastata: "Kyllähän minä olen.". Nuori nainen tarttui Ninaa kädestä ja lähti raahaamaan tätä kohti sisäänkäyntiä selittäen: "joku nainen kaipaa sua sisällä.. se näytti voivan huonosti." Etsivän kasvoille ilmestyi huolestunut ilme. Kyseen oli pakko olla kreivittärestä, mutta Nina varmisti: "valkoisiin pukeutunut kiharahiuksinen nainen?" Nuori neito nyökkäsi, etsivä kiitti ja ampaisi hölkkään kohti yökerhoa.

Hölkätessä etsivän mielessä risteili pohdintoja...ehkä se tuntematon playboy oli tehnyt jotain. Ajatus sai Ninan puremaan hampaitaan raivosta yhteen. Jos jokin oli varmaa, niin se, ettei enää ikinä kukaan vahingoittaisi hänen lähimmäisiään.

Etsivä löysi kreivittären piakkoin istumasta lähellä yökerhon narikoita nuori nainen seuranaan. Odette totta tosiaan näytti kalpealta ja huonovointiselta, mikä sai Ninan huolestumaan tilanteesta enemmän. Etsivä kumartui kreivittären puoleen ja tarttui tämän käsistä kiinni rauhotellakseen tätä kaiken varalta. "Oletko kunnossa? Tekikö se mies sinulle jotain? Jos teki niin etsin hänet varmana käsiini..." Nina puhui silmät leimuten levottomina kun ne vilkuilivat vuorollaan odettea, vuorollaan ympäristöä kuin valmiina puolustamaan kreivitärtä. Hän taisi olla tilanteessa kaikkrin hätääntynein...
Nina Brown
I'm not their hero, but that doesn't mean that I wasn't brave
I never walked the party line, doesn't mean that I was never afraid
I'm not your hero, but that doesn't mean we're not one and the same

Dalamar

Re: Long time no see

Viesti12 Syys 2014, 22:48

Kreivitär tuijotti täriseviä sormiaan vihaisena itselleen. Hän oli säälittävä vanha akankuvatus, jonka tulisi lakata etsimästä sitä jotakin. Olisi parempi asettua aloilleen, naida keski-ikäinen porvarismies, ja lakata leikkimästä nuorta naista, jolla oli elämä edessä. Silti...Ninan nähdessään kreivitär oli hymyillyt leveämmin kuin aikoihin. Aivan kuin hän olisi syntynyt uudelleen. Odette oli miltein varma siitä, että Nina voisi sittenkin olla se jokin, mitä hän oli kauan etsinyt. Odette puristi käsiään nyrkkiin, mutta lempeän lämmin kosketus sai hänen kämmenensä avautumaan.
"Oletko kunnossa? Tekikö se mies sinulle jotain? Jos teki niin etsin hänet varmana käsiini...", casanovattaren ääni palautti kaunottaren nykyhetkeen. Nainen kohotti kalpeita kasvojaan, silmäkulmassa kimalsi kyynel. Nina oli tullut hänen vuokseen. Valmiina puolustamaan hänen kunniaansa. Kreivitär oli ehkä turhaan etsinyt satujen prinssiään...entä jos tämä nainen...vihdoin tahtoisi kreivittären omaksi satuprinsessakseen? Oliko se rakkautta, vai ylitsevuotavaa ystävyyttä? silkkaa epävarmuuttaan Odette nyyhkäisi.
"Ei tehnyt...minä vain...minä...anteeksi, en...äh...", kreivitär mutisi. Hän ei halunnut itkeä. Ei Ninan nähden, ei muiden ihmisten edessä. Häntä auttaneet nuoret naiset olivat hiljaa hiippailleet takavasemmalle ymmärtäessään ettei hätää enää ollut. Muitakaan ei tuntunut kiinnostavan mitä kaksi naista narikan luona puhuivat. Sellaista sattui kaiken aikaa. Mutta kreivitär ei ymmärtänyt sitä. Hänestä tuntui kuinka tuhannet silmäparit olisivat porautuneet suoraan häneen.
"Annatko m-minulle anteeksi Nina...j-jos loukkasin sinua?" kreivitär soperteli puristaen Ninan kättä. Ei hän tiennyt tarkalleen mitä anteeksi pyysi, saatikka oliko mitään anteeksi annettavaa. Ei Odette osannut sanoa oliko Nina loukkaantunut hänelle? tai mitä nuori casanovatar häntä kohtaan tunsi. Mutta viimein, pitkään aikaan kaunotar oli selvillä omien tunteidensa kanssa. Hän välitti...rakasti Ninaa. Ja jos...jos Nina rakastaisi häntä ja olisi valmis jättämään kuolleen kihlattunsa taakseen...Odeten sydän pamppaili...hän ei uskaltanut sanoa sitä ääneen, eikä edes ajatella, sillä hän pelkäsi ettei hänen toiveensa muuten koskaan toteutuisi...
Poissa
Avatar

Reddari

Leikki-ikäinen

  • Viestit: 57
  • Liittynyt: 25 Maalis 2014, 13:44

Re: Long time no see

Viesti16 Syys 2014, 23:26

"Ei tehnyt...minä vain...minä...anteeksi, en...äh..." Odette mutisi vastauksensa selvästi pitädellen itkuaan. Nina huokaisi helpotuksesta ja istahti kreivittären viereen yhö tämän käsistä kiinni pitäen. Etsivän teki mieli pommittaa Odettea kysymyksillä, mutta hän näki parhaaksi olla hetken hiljaa ja antaa kreivittären edetä omaa vauhtiaan. Nina pyrki itse rauhoittumaan. Ehkä se saisi Odettenkin tuntemaan olonsa paremmaksi?

Nina tunsi kuinka kreivittären kädet tärisivät, vaikka etsivä piti niistä napakasti kiinni. Kaksi nuorta naista jotka olivat todennäköisesti pitäneet huolta Odettesta siirtyivät takavasemmalle vielä kertaalleen vilkaisten Ninan ja Odetten suuntaan. Etsivä välitti nyökkäyksellä ja kohteliaalla hymyllä äänettömän kiitoksen parivaljakolle, joka katosi yökerhon ihmismassaan.

"Annatko m-minulle anteeksi Nina...j-jos loukkasin sinua?" Odette kysyi lohduttomalla äänellä ja piti yhä lujemmin kiinni etsivä käsistä. Nina katsahti kysyvästi vieressään istuvaa kaunotarta, mutta hetkessä etsivän kasvoille ilmestyi lempeä hymy.

"Ei sinun tarvitse mitään anteeksi pyydellä." Etsivä kuiskasi kreivittären korvaan ja kietoi naisen tiukkaan halaukseen. "Minähän tässä olen anteeksipyynnön jos toisenkin velkaa... vedin sinut mukaan hullunmyllyyni... en ollut valmis mutta olin itsekäs ja koitin saada sinut mukaan johonkin mikä oli tuomittu jo alusta asti." Nina jatkoi tasaisen rauhallisella äänellä, vaikka hänen sisällään kaikki tuntui heittävän kuperkeikkaa. Etsivä ei olisi uskonut päätyvänsä tällaiseen tilanteeseen puhumaan tällaisia sanoja kreivittärelle enää koskaan.

Nina nousi seisomaan penkin viereen ja päästi otteensa irti Odettesta. "Olen pahoillani kaikesta siitä. Anteeksi." Nina sanoi katsoen kreivitärtä suoraan silmiin silmät vilpittömyyttä huokuen. Sitä enempää etsivä ei saanut sanotuksi, vaikka paljon piilotettuja tunteita jäikin hänen sisimpäänsä. Jotenkin tilanne ei tuntunut sopivalta. Tuntuisikohan mikään tilanne siltä?

"Haluatko että tilaan taksin?" Etsivä hetken hiljaisuuden jälkeen kysäisi Odettelta leveästi hymyillen. Kaunotar saisi hypätä taksin kyytiin yksin tai pyytää Ninaa mukaan. Se oli ihan kreivittären päätettävissä. Etsivä ei halunnut tunkeilla tai hätäillä asioiden kanssa enää. Ehkä enin mitä Nina pystyi enää tekemään oli pitää huolta kreivittärestä. Teot kertovat aina enemmän kuin sanat.
Nina Brown
I'm not their hero, but that doesn't mean that I wasn't brave
I never walked the party line, doesn't mean that I was never afraid
I'm not your hero, but that doesn't mean we're not one and the same

Dalamar

Re: Long time no see

Viesti17 Syys 2014, 12:04

"Ei sinun tarvitse mitään anteeksi pyydellä.Minähän tässä olen anteeksipyynnön jos toisenkin velkaa... vedin sinut mukaan hullunmyllyyni... en ollut valmis mutta olin itsekäs ja koitin saada sinut mukaan johonkin mikä oli tuomittu jo alusta asti", Nina lausui Odeten korvaan kietoen kätensä hellästi vanhemman naisen ympärille. Kreivitär painautui kiitollisena casanovatarta vasten nyyhkäisten hiljaa. Hän kuunteli naisen sydämen sykettä huomaten rauhoittuvansa itsekin jokaisen lyönnin jälkeen. Miten hupsua olikaan tunteilla sillä tavoin. Kreivitärtä hävetti, mutta samalla hän oli sanoinkuvaamattoman onnellinen, kun Nina oli siinä. Niin lähellä. Liian pian nainen kuitenkin irroitti otteensa nousten seisomaan. Odeten kultainen katse seurasi nuoren etsivän liikkeitä. Ruusuisille huulille nousi arka hymy.

"Olen pahoillani kaikesta siitä. Anteeksi", casanovatar sanoi vielä. Odette naurahti surullisesti pudistellen päätään.
”Ei sinulla ole mitään ankteeksipyydettävää kultaseni, en ole sinulle siitä vihainen”, kreivitär totesi hymyillen leveämmin. Pieni kyynel joka oli eksynyt naisen silmäkulmaan pyyhkäistiin olemattomiin. Ei kreivitär halunnut sillä tavoin itkeskellä. Ja miksi pitäisi? Hänellä oli ihmeellisen levollinen olo.

"Haluatko että tilaan taksin?" Nina lopulta kysyi. Kreivitär hoippui huterasti seisomaan nyökäten lyhyesti.
”Jos vain voisit...ja...jos siitä ei ole liikaa vaivaa, niin...tulisitko teelle luokseni? Meillä on varamaan paljon puhuttavaa”, Odette huokaisi etsien käsiveskastaan nenäliinan johon kuivasi silmänsä. Hän vilkuili nuorta etsivää. Heillä tosiaan oli puhuttavaa. Eivät he kaikkea saisi käytyä yhdessä illassa, mutta jotain edes. Kreivitär paloi halusta tietää mitä casanovattarelle todellisuudessa kuului. Mitä tämä oli tehty, ja mikä tämän tilanne oli nyt. Mutta ennen kaikkea Odette janosi tietää oliko hänellä yhä toivoa?
Poissa
Avatar

Reddari

Leikki-ikäinen

  • Viestit: 57
  • Liittynyt: 25 Maalis 2014, 13:44

Re: Long time no see

Viesti19 Syys 2014, 19:39

"Ei sinulla ole mitään ankteeksipyydettävää kultaseni, en ole sinulle siitä vihainen” vastasi Odette etsin anteeksi pyyntöön. Naisen äänestä kuulsi vielä äskeisen tilanteen tunteet, mutta pieni hymy alkoi vallata kreivittären kasvoja. Nina painoi katseensa kengän kärkiinsä. Häne oli vaikea uskoa, ettei odette kantaisi hänelle kaunaa. Mutta ei kaubotar näyttänyt valehtelevankaan. Etsivä oli itse itselleen vihainen, kun oli aiheuttanut niin paljon mielipahaa, Odettelle, naiselle josta hän oikeasti välitti.

Kreivitär nousi myös seisomaan ja näytti jo huomattavasti rauhallisemmalta kuin hetki sitten. Odette nyökkäsi hyväksyvästi Ninan ehdotukseen ja esitti kysymyksen:”Jos vain voisit...ja...jos siitä ei ole liikaa vaivaa, niin...tulisitko teelle luokseni?" Kreivitär kuulosti harvinaisen epävarmalta, jopa aralta lausuessaan ehdotuksensa. Etsi näpytteli kännykkään taksin numeron, nosti kännykkänsä korvalle ja jäi odottamaan vastausta. "Se voisi tehdä ihan hyvää illan päätteeksi." Nina vastasi kohteliaasti hymyillen odottaen samalla, että joku vastaisi häne soittoonsa.

Piakkoin etsivä.pääsikin tilaamaan taksin, joka tulisi mahdollisimman pian yökerhon eteen noutamaan kaksikkoa. "Taksi on tulossa tuohon pihalle." Etsivä tiedotti kreivittärelle leveän hymyn pysyen häne kasvoillaan jatkuvasti. Nina ei oikein tiennyt miten häne pitäisi käyttäytyä Odettea kohtaan. Jokin osa hänestä halusi haudata kaikki menneet ja jatkaa siihen mihin he olivat jääneet, toinen puoli halusi unohtaa viimeisetkin tunteiden rippeet. Ehkä yksin olisi helpompaa. Silloin ei aiheuttaisi tuskaa ja surua toisille. Eikä itsellekään.

"Meidän varmaan pitäisi mennä jo ulos odottamaan? Onko sinulla narikassa mitään?" Etsivä kyseli holhoavasti. Olihan kreivitär ollut aivan äsken aivan tolaltaan. Vaikka syytä ei Nina tienny. Hän ei halunnut, että Odette enää tuntisi oloaan huonoksi.
Nina Brown
I'm not their hero, but that doesn't mean that I wasn't brave
I never walked the party line, doesn't mean that I was never afraid
I'm not your hero, but that doesn't mean we're not one and the same

Dalamar

Re: Long time no see

Viesti24 Syys 2014, 13:23

Kreivitär katseli Ninaa hymyillen pyyhkäisten vielä kerran kosteaa poskeaan. Häntä jännitti. Nina tulisi hänen luokseen niin pitkän ajan jälkeen. Ei kaunottarella ollut mitään taka-ajatuksia, täysin vilpittömästi hän oli toisen teelle kutsunut. Silti...Odette oli ollut niin yksinäinen. Ehkä Nina voisi jäädä yöksikin. Nukkua hänen vieressään? Olisiko se liikaa pyydetty. Kultainen katse painautui takaisin kämmeniin. Ei pitäisi kiirehtiä asioiden edelle. Pahimmassa tapauksessa hän ahdistaisi casanovattaren jälleen kerran, ja nainen häipyisi pimeään yöhän seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Ja sitä ei kreivitär tahtonut.

"Taksi on tulossa tuohon pihalle", Nina ilmoitti leveästi hymyillen. Odette vastasi hymyyn nousten varovasti seisaalleen. Ei häntä enää huimannut, mutta jalat tuntuivat edelleen hyytelöltä. Kreivitär kietoi kätensä ympärilleen. Hän oli ihmeellisen hiljainen. Miltein lamaantunut. Pitkiin aikoihin Odetella ei tiennyt laisinkaan mitä sanoisi saatikka mitä hänen pitäisi tehdä.
"Meidän varmaan pitäisi mennä jo ulos odottamaan? Onko sinulla narikassa mitään?"casanovatar kyseli. Kreivitär pudisti pienestä päätään. Hän oli tullut yökerhoon ilman takkia. Kaunotar otti muutaman kokeilevan askeleen kohti ovia kuin peläten kaatuvansa saman tien. Jalat eivät kuitenkaan antaneet periksi ja Odette pääsi hiljalleen hipsuttamaan eteenpäin.

"Tämä ilta...ei mennyt ihan niin kuin suunnittelin", kreivitär hymähti hiljaa Ninalle. Ilta ei tosiaan ollut sellanen, kuin hän oli kuvitellut. Odeten tarkoitus oli pitää hauskaa, ja tanssia itsensä väsyksiin, nauraa ja mennä kotiin hyvillä mielin. Sitä vastoin hän oli törmännyt...hmmm...entiseen rakastettuunsa ja tässä he nyt olivat lähdössä kreivittären asunnolle.

Viileä yötuuli sai Odeten hytisemään hänen astuessaan yökerhon ovista katulamppujen valaisemalle kadulle. Joskus ennen kreivitär oli rakastanut kaupungin öistä siluettia. Hänen mielestään katuvalot olivat kuin tulikärpäsiä, jotka hohtivat pimeyden keskellä. Mutta nyt...Lamppujen valo oli kelmeä, ja kadut likaisia. Kaikki romantiikka oli kadonnut kuin tuhka tuuleen. Olenkohan sittenkin tullut vanhaksi? Vanhuus, vanhuutta Odette pelkäsi enemmän kuin mitään. Hänellä oli vielä niin paljon nähtävää ja koettavaa. Ja niin paljon saavutettavaa. Kreivitär vilkaisi etsivää vierellään. Oliko se ollut kohtalon johdatusta, että he kaksi olivat juuri tänä yönä päätyneet samaan yökerhoon? kenties se oli merkki jostain suuremmasta. Oliko Nina johdatettu Odeten tielle tarkoituksella? Kenties nuoren naisen tarkoitus oli näyttää Odetelle tämän paikka maailmankaikkeudessa...tai kenties...Nina oli saapunut jakamaan kreivittären kanssa kaiken sen, mistä kaunotar oli haaveillut...
Poissa
Avatar

Reddari

Leikki-ikäinen

  • Viestit: 57
  • Liittynyt: 25 Maalis 2014, 13:44

Re: Long time no see

Viesti24 Syys 2014, 23:55

Odettella ei ollut tavaroita narikassa, joten kaksikko suuntasi suoraan kohti ulko-ovea. Eipä yhden takin hakeminen narikasta olisi kauaa aikaa vienyt, varsinkin tähän aikaan illasta kun yökerhon sulkeutumiseen oli rutkasti aikaa, joten jonoja narikalla ei ollut nimeksään. Kreivittären askellus näytti hataralta. Nina asteli hiljalleen itseään lyhyemmän naisen vierellä tarkkaillen tätä sivusilmällä otsa huolesta kurtussa. Vaikka kyyneliä ei kreivittären kasvoilla enää ollut, etsivä tajusi että jokin painoi tämän mieltä. Kaunottaren hymy ei ollut niin leveä kuin ennen.

Nina ei varmasti jättäisi Odettea yksin, kun tämä oli tuollaisessa mielentilassa. Ongelmana oli vain se, että miten etsivä saisi kreivittären tuntemaan olonsa paremmaksi? Kaiken maailman keveän lepertelyn Nina kyllä hallitsi mutta nähdessään jonkun hänelle tärkeän ihmisen poissa tolaltaan etsivä oli sanaton. Hän pelkäsi että saisi vain sanoillaan aiheutettua enemmän mielipahaa. Mutta se oli vain Ninan olettamus itsestään. Niitä harvoja asioita joissa hän tunsi itsensä epävarmaksi.

"Tämä ilta...ei mennyt ihan niin kuin suunnittelin" Odette hymähti hiljaa. Onneksi kaksikko oli jo ulko-ovella, jonne sisätilojen melu kuului vain vaimeasti, joten Nina kuuli kreivittären toteamuksen. "Harvoinpa elämä meneekään suunnitelmien mukaan..me ollaan pääasiassa virran vietävissä, vaikka sitä ei haluaisi tunnustaakaan." Nina vastasi Odetten tokaisuun tuijottaen jonnekin kaukaisuuteen. Jos hän oli jotain puolenvuoden aikana oppinut, niin sen, että kaikkeen ei pieni ihminen voi elämässään vaikuttaa. Jotkut asiat vain tapahtuvat.

Ilta oli pimeimmillään. Ilmakin oli ehkä viilentynyt. Etsivä ei ollut varma asiasta, sillä hänen veressään virtaavat promillet huijasivat aisteja ovelasti. Nina katsahti Odettea ja huomasi tämän olevan kylmissään. Ei mikään ihme. Ilma oli kaikkea muuta kuin kesäinen viileine tuulen vireineen. Sen enempää miettimättä etsivä riisui pukutakkinsa ja kaivoi sen taskusta taskumatin. Sen hän pitäisi itsellään. Sitten Nina kietoi takkinsa kreivittären hartioille. "Tässä.. toivottavasti tämä lämmittää edes hieman" Nina totesi hieman arasti hymyillen. Minne ne Casanovan elkeet katosivat? Harva nainen sai tätä naista epävarmaksi. Odette oli onnistunut siinä täydellisesti.

Etsivä kiersi teräspinnotteisen taskumattinsa korkin auki ja kaatoi pitkän kulauksen viskiä kurkkuunsa. Ehkä se lievittäisi hermostuneissuutta... Nina ei edes tiennyt miksi hän oli niin hermostunut. Hänhän tunsi jo Odetten entuudestaan ja kaunotar oli vakuutellut että mitään kaunoja kaksikon välillä ei olisi. Ehkä etsivä pelkäsi, että tunteet ottaisivat hänestä taas vallan. Nina oli tottunut ajattelemaan, että se on huono asia. Jotenkin etsivä onnistui aina satuttamaan niitä, joista hän eniten välitti... eikä Nina halunnut toistaa virheitään.

Taksi kaarsi yökerhon pihaan. Etsivä ei ehtiny tarjota kreivittärelle juomaansa, vaan sujautti sen housujensa taskuun. "Tuo taitaa olla meidän kyyti.." Nina höpisi rikkoakseen kaksikon välistä hiljaisuutta. Tapansa mukaan etsivä avasi seuralaiselleen oven, kiersi sitten omalle puolelleen istumaan ja kertoi kuljettajalle osoitteen. Pian taksi poistuikin yökerhon pihalta sunnaten kohti Odetten asuntoa läpi hiljaisen kaupungin.
Nina Brown
I'm not their hero, but that doesn't mean that I wasn't brave
I never walked the party line, doesn't mean that I was never afraid
I'm not your hero, but that doesn't mean we're not one and the same

Dalamar

Re: Long time no see

Viesti25 Loka 2014, 11:25

//Anteeksi aivan kamalasti, kun en ole vastannut!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!///

"Harvoinpa elämä meneekään suunnitelmien mukaan..me ollaan pääasiassa virran vietävissä, vaikka sitä ei haluaisi tunnustaakaan", Nina vastasi. Odette katsahti casanovattareen, joka tuntui tuijottavan jonnekin kauas. Niin...tottahan se oli. Hänenkään elämänsä ei mennyt sillä tavoin kuin hän oli pienenä tyttönä kuvitellut. Jos kreivitär olisi saanut päättää hän olisi onnellisesti naimisissa, ja hänellä olisi liuta lapsia, talo ja kymmenen koiraa ja kissaa. Mutta siinä nainen seisoi kylmissään, yökerhon edessä entisen rakastajattarensa kanssa. Ei...Elämä ei todella mennyt niin kuin hän oli suunitellut.

Kuitenkin Odette ei voinut olla tuntemetta suurta mielihyvää, kun hänen harteilleen laskettiin takki. Nainen hymyili Ninalle kiitollisena. Takki tuoksui omistajaltaan...Hetkeksi kreivitär sulki silmänsä palaten niihin hyviin päiviin, mitkä heillä oli ollut. Loppujen lopuksi, niitä ei ollut kovinkaan monta. Heidän suhteensa -jos sitä suhteeksi pystyi sanomaan- oli ollut draamaa täynnä. Liian paljon itkua naurun sijaan.
"Kiitos...", kreivitär mutisi suljetuin silmin vetäen takkia tiukemmin ympärilleen. Yötuuli puhalsi kylmästi saaden Odeten värähtämään ja käpertymään tiukemmin vaatteen alla.

Taksin kylmät valot saivat kreivittären havahtumaan. Hän avasi hitaasti kultaiset silmänsä tuijottaen hetken mustaa aukkoa, joka pikkuhiljaa selkeni kujaksi.
Tuo taitaa olla meidän kyyti..", Nina virkkoi. Kaunotar nyökkäsi naisen sanoille odottaen nuorempansa avaavan hänelle oven. Kuski toivotti hyvää iltaa, mutta tavoistaan poiketen kreivitär oli täysin hiljaa. Hän painoi päätään ikkunaa vasten antaen Casanovattaren hoitaa puhumisen. Odette olisi halunnut painaa silmänsä uudelleen kiinni ja nukahtaa. Hän ei kuitenkaan uskaltanut enää sulkea silmiään peläten Ninan katoavan. Niinpä nainen tuijotti ikkunasta ohi vilahtelevia maisemia. Kaikki näytti niin harmaalta ja synkältä, kunnes auton ikkunaan tipahti yksinäinen lumihiutale. Tuo pieni valkea tähtönen sai kreivittären jälleen hymyilemään. Pian tulisi talvi haudaten maailman valkeaan vaippaan. Se olisi uusi alku...Kreivitär käänsi hymyilevät kasvonsa Ninaan hapuillen naisen kättä pimeydessä. Ehkä se olisi uusi alku...Myös heille kahdelle...

//Haluatko aloittaa uuden pelin Odeten asunnolle? ^^ Ja kiitokset paljon tästä!!! <3//
Poissa
Avatar

Reddari

Leikki-ikäinen

  • Viestit: 57
  • Liittynyt: 25 Maalis 2014, 13:44

Re: Long time no see

Viesti01 Marras 2014, 02:08

// eipä mitiä :) mäpä tässä alottelen peliä sinne ja lähettelen yksärillä linkkiä//
Nina Brown
I'm not their hero, but that doesn't mean that I wasn't brave
I never walked the party line, doesn't mean that I was never afraid
I'm not your hero, but that doesn't mean we're not one and the same
Edellinen

Paluu Yökerho Plaza

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron