Tänään on 18 Tammi 2019, 15:29


Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodessa

Onlinepelejä voit pelata kun pelikaverisi on samaan aikaan paikalla. Onlinepelaaminen on aktiivista pelaamista ja viestipituus on offlinepeliä lyhyempää, jotta peli pysyy aktiivisena. Pelin alussa tulee mainita, mihin paikkaan peli sijoittuu. Jos peli jää kesken, voit jatkaa sitä ollessasi taas samaan aikaan paikalla pelikaverisi kanssa.
  • Kirjoittaja
  • Viesti
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 21:43

"Varmasti", sanon ja virnistän. Olisihan semmoinen pieni auto varmaan ihan hellyyttäväkin. Matkakokoa mukavuussyistä ja niin edelleen..

Mies huitaisee ilmeisesti astiakaapin puoleen ja käskee ottamaan vapaasti joten menen kaivamaan kaapista lautasta. Lasken sen pöydälle ja otan sitten perunoita ja kastiketta ja laitan ne mikroon. Katson hetken miehen mikroa arvioivasti, usein kaikilla oli aina vähän erilaiset mikrot ja piti hetki miettiä miten ne oikein mahtoivat toimia. Saan kuin saankin sen ajastettua ja jään nojaamaan tiskipöytään Irwinin raivatessa tilaa pöydälle ja kaadellessa olutta.

Kohotan hieman yllättyneesti kulmiani kun Irwin esittää minulle kysymyksen.
"Vuoden vasta", vastaan toivottuani järkytyksestäni.
"Kuulin avoimesta työpaikasta ja tuntui että oli aika vaihtaa kaupunkia niin tuli sitten vaihdettua Yhydsvalloista tänne. Pidän kyllä siitä että täällä on kunnon talvet", sanon mietteliäästi samalla kun mikro kilahtaa.
Otan höyryävän kuuman lautasen mikrosta ja kipitän vikkelästi pöydän ääreen koska lautanen meinaa polttaa sormiani.
"Aijaijai", mutisen samalla kun saan lautasen alas. Sitten kuitenkin tajuan että minulta puuttuvat ruokailuvälineet ja kipitän takaisin kaivelemaan vetolaatikoita haarukan toivossa.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 21:47

Ana vaikutti yllättyneelle keskustelunavauksestani, mutta ei yhtään niin yllättyneelle kuin minä itse. Nyökkäilin miehen vastaukselle ja annoin ruoan vähän jäähtyä ja hörppäsin sillä aikaa oluestani. Seurasin miehen touhuilua keittiössäni ja tuntui kummalliselle, että se tuntui tällä hetkellä niin... normaalille. Ana oli jotenkin niin hiljainen ja huomaamaton omalla tavallaan, että se vain soluttautui huoneisiini.

Pudistelin päätäni omille ajatuksilleni ja mietin, mistähän olimme mahtaneet puhua. Niin, tosiaan, asumisesta.
"Talvet ovat kyllä hyviä", vastasin mietteliäällä sävyllä. "En tiedä osaisinko asua missään, missä ei ole metriä lunta kahdeksaa kuukautta vuodesta."
Se oli ainakin totta. Maistoin ruokaani, kun se ei vaikuttanut enää keittyvän lautasella.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 21:57

Löydän lopulta pienen tutkiskelun jälkeen haarukan ja veitsen, hymähdän tyytyväisenä ja astelen takaisin pöydän ääreen. Irwin on näemmä ystävällisesti laittanut minulle ruokajuomankin valmiiksi ja virnistän.
"Hyvä palvelu täällä", tokaisen ja hörppään oluesta hyvilläni.

Kun Irwin sitten jatkaa että talvet olivat tosiaan hyviä ja että hän oli tottunut mitä ilmeisimmin valtaviin lumikinoksiin, hymähdän huvittuneesti.
"No totta puhuen sinua on kyllä hieman vaikea kuvitella rannalla ottamassa aurinkoa", sanon naurahtaen ja otan toisen hörpyn juomastani.
"Mikä sai sinut sitten muuttamaan tänne?" kysäisen. En tiedä oliko kysymys uskalias kun Irwin oli niin yksityinen ihminen mutta toisaalta olihan hän itse avannut keskustelun aiheesta.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 22:11

Minä, ottamassa aurinkoa? Korskahdin miehen toteamukselle ja loin katseen ruokaani. Söin vähän miehen lopulta kysyessä miksi muutin tänne ja pureskelin huolellisesti saadakseni hieman aikaa miettiä.
"Rehellisesti? Halusin pois kotoa", totesin. Noin, vastattu. Ei se ollut vaikeaa. En vain tiennyt mitä kaikkea olin siinä vaiheessa karannut, mutta se oli ollut hyvä päätös tähän mennessä. Olin tyytyväinen elämääni tällä hetkellä, jukuripäiset lampaat mukaanlukien.

Join oluestani estääkseni itseäni miettimästä asiaa enempää ja keskityin sitten ruokaani. Olin kyllä itse avannut keskustelun aiheesta, mutta loppujen lopuksi en ollut tottunut siihen, että ihmiset kysyivät vastakysymyksiä. Ehkä siksi, koska en ikinä avannut keskustelua kenenkään kanssa.
Kuuntelin vähän aikaa olohuoneesta kantautuvaa musiikkia ja kohotin sitten kulmaani miehelle. "Mitä musiikkia sinä oikein valitsit?"
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 22:38

Kun ruoka on aavistuksen jäähtynyt, käyn sen kimppuun suurella ruokahalulla. Olin syönyt taas vaihteeksi äärimmäisen vähän ja huonosti ja sen kyllä huomasi. Humalassa onnistuin todellakin putsaamaan lautasen ennätysajassa, olen jo syönyt puolet ruuasta siinä vaiheessa kun Irwin vastaa kysymykseeni.
Hän kertoo halunneensa pois kotoa ja virnistän.
"No sen voin ymmärtää", totean ja mietin omaa äitiäni. Ei äidissä oikeastaan mitään vikaa ollut, hän vain oli ollut aina niin kovin ylisuojeleva minua kohtaan ja se oli teini-iästä asti käynyt hermojen päälle. Parastanihan hän vain ajatteli mutta minusta ei vain ollut niin hyväksi ja täydelliseksi kuin hän oli aina tainnut toivoa. Tai no, toivonut että minä olisin parempi kuin hän.
"Onks sulla sisaruksia?" kysäisen sitten. En kyllä oikeastaan osannut kuvitella Irwinille perhettä, mutta se johtui varmaan lähinnä hänen erakkoluonteestaan.

Jatkan ruuan ahmimista kun mies sitten kohottaa kulmiaan ja kysyy mitä musiikkia oikein valitsin. Pysähdyn syömisestäni haarukka lautasen yläpuolella ja jään kuuntelemaan, en nimittäin ollut kovinkaan keskittynyt kuuntelemaan musiikkia tällä hetkellä. Kuulosti hyvin ylihilpeältä irlantilaiselta baarimusiikilta.. naurahdan hieman.
"No nyt en kyllä oo ihan varma enää itsekään. Liekö hypännyt sitten jonkun Dropkick Murphysien kautta astetta hilpeämpään irkkumusaan", tuumaan mietteliäästi.
"Pitää kohta käydä vaihtelemassa jotain vähän hevimpää kamaa", sanon virnistäen Irwinille, tällainen pilipalimusiikki ei oikein sopinut hänen imagoonsa.

Tyhjennän loput ruuastani ja otan pitkän siemauksen oluestani perään. Huokaisen tyytyväisenä. Johan olikin ollut nälkä.
"Nälkä yllätti varkain", tuumaan huvittuneesti vilkaisten tyhjää lautastani ja ottaen uuden kulauksen juotavaa.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 22:46

Anan kysyessä oliko minulla sisaruksia, halusin väännellä haarukkani kolmelle kierrokselle. En kuitenkaan tehnyt niin, vaan söin perunanpalat uittamalla niitä ensin kastikkeessa ja käytännössä vain pureskelin kysymystä.
"Kaksoissisko ja kolme pikkuveljeä", totesin sitten ja mietin, mitä pojille edes kuului. Thomas oli tietojeni mukaan naimisissa, Kaaretta olin epäillyt homoksi jo monta vuotta ja Ivanista... no siitä en tiennyt yhtään mitään käytännössä. En oikein ollut se läheisin persoona kenenkään kanssa.

En ollut mitenkään yllättynyt, kun mies höpisi jotain irkkumusasta ja pyöräytin silmiäni jokseenkin kiintyneesti. Meidän musiikkimaussamme oli tiettyjä, varsin paikkansatekeviä eroavaisuuksia.

Ana söi todellakin hyvällä ruokahalulla ja tuijotin sitä jonkinlaisen pelon ja kunnioituksen välimaastosta. Se vain käytännössä kaatoi lautasen naamaansa ja nieli kokonaisena.
"Enemmänkin nälkä yllätti varkaan. Syö vain loput jos sinne jotain jäi."
Katselin jäljellä olevaa kastikettani ja aloin sitten tyhjentää sitä lautaselta, jotta saisin sen syötyä ennen totaalista jäähtymistä.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 23:00

Kysymykseni taitaa tehdä Irwinin vähän vaikeaksi - no, kaikki hänen menneisyyteensä ja taustaansa liittyvät kysymykset tuntuivat vähän tekevän niin. Eiköhän tässä nyt ollut sitten hetkeksi taas härnätty tarpeeksi nukkuvaa lohikäärmettä, paras hetkeksi lopettaa utelu kun mies oli vielä hyvällä tuulella.
Yllätyn kuitenkin kun mies kertoo että hänellä on kaksoissiskon lisäksi jopa kolme veljeä.
"Ohhoh", karkaa suustani, "suuri perhe."
Ainakin minuun verrattuna. Pitäisi kyllä olla yhteyksissä Vadimiin taas jossain kohtaa, en oikein tiennyt mitä hänelle parhaillaan kuului.

Irwin vaikuttaa hämmentyneeltä ahmimiskyvystäni ja kun hän sanoo että enemmänkin nälkä yllätti varkaan, röhähdän nauruun.
"No siinä olet kyllä oikeassa", tuumaan. Kun hän jatkaa että voisin syödä loput, mietin pienen hetken ja ponnahdan sitten ylös.
"Niinpä taidan tehdä", sanon ja hipsin suorin tein kaapimaan loput kastikkeesta ja perunoista lautaselleni ja heivaan koko komeuden mikroon.

Mikron kilahdusta odotellessani avaan jääkaapin ja vilkaisen viinapulloa. Ihan hyvin sitäkin oli vielä jäljellä, glögi oli tosin huvennut jo kiitettävästi. Eiköhän siitä yhdet lantratut juomat vielä saisi, sitten voisi miettiä joisiko loput raakana vai löytyisikö mieheltä muuta lantrinkia.
Otan kaapista lasit koska minulla ei ole mitään havaintoa missä edellisemme ovat ja sekoitan niihin juomat. Glögi tyhjenee ja jätän purkin sivupöydälle. Asetan Irwinin eteen viinapaukun ja virnistän.
"Hyvää joulua viikinkimies", sanon sitten.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 23:07

En ollut jotenkin edes yllättynyt siitä, kun mies nousi ottamaan lisää ruokaa. Mietintäni siitä, mihin se tuon kaiken edes työnsi esti minua ajattelemasta ilmeisesti hämmentävän suurta perhettäni. Mokoma kun tuntui vain kasvavan, ainakin mitä olin viimeksi jutellut siskoni kanssa.
En kerennyt tehdä yhtään mitään ennen kuin Ana laski eteeni glögillä lantratun viinalasin. Kohotin katseeni mieheen, kun se sanoi hyvää joulua ja tunsin yllättävää kyllä pelkkää huvittuneisuutta.

"Hyvää joulua", vastasin hieman vastahakoiseen tapaani. Sitten kuitenkin tuumasin kevyemmällä sävyllä: "On viikinkimies sentään parempi kuin rapajuoppo."
Työnsin lautastani vähän sivuun ja siemaisin lasista tietäen jo valmiiksi, että se oli huono idea. Todella huono idea. Aamulla olisi sanalla sanoen tukka kipeä.

Nousin pöydän äärestä, laskin tiskit altaaseen ja otin viinalasini mukaan ennen kuin menin olohuoneeseen. Katselin televisiotani kriittisin silmin ennen kuin vaihdoin musiikkilajia kokonaisuudessaan, olinhan sentään viikinkimies. Kun Týrin Ragnarok kajahti kaiuttimista, palasin tyytyväisenä hyräillen keittiöön, vaikka askeleeni olisi voinut olla huomattavasti vakaampikin.

Seisahduin katselemaan Anaa, joka jälleen kumosi lautasta naamaansa niin kuin ei olisi koskaan nähnyt ruokaa.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 23:29

Kun Irwin toteaa että viikinkimies oli rapajuoppoa parempi, hymähdän huvittuneesti.
"Tai kuusivaras", totean mietteliäänä ja hörppään viinalasistani. Mikro kilahtaa ja lasken lasini tiskipöydälle miltei loikaten mikron kimppuun intoa täynnä siitä että saisin lisää ruokaa. Ei todellakaan valittamista, kyllä Irwinistä hyvän kotivaimon saisi noilla keittotaidoilla.

Hän häviää ilmeisestikin olohuoneeseen ja kuulen kohta musiikin vaihtuvan. Lasken lautaseni pöydälle ja noukin myös viinalasini mukaan, sitten istahdan tyytyväisesti hymyillen pöydän ääreen. Höyryävän kuumaa ruokaa, viinaglögiä ja olutta. Voisiko olla paremmin?

Kun Irwin palaa takaisin, olen jo taas ehtinyt ahmaista kitusiini puolet ruuasta ja siinä sivussa puolet glögistänikin. Jos en jo ollut hilpeällä tuulella niin kohta ainakin olisin, ihme kun ei kuullut miten alkoholi kohisten kilahti päähäni.
"Voisit kyllä todellakin tulla minulle kotikokiksi", tuumaan syömisen lomasta, "saisi välillä muutakin kuin mikropizzaa."
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 23:32

"Tai sitten opettelisit vain itse tekemään ruokaa", vastasin miehen ehdotukseen kotikokkina olemisesta. Minulla oli ihan työtä tässäkin, että ruokin omat eläimeni ja itseni. "Toki mahdollisuutena on muuttaa Kotkan viereiseen karsinaan."
Sekin tietysti kävisi, siinähän se menisi muiden elukoiden oheessa. Heinät, kaurat, lihakeitto, mitä väliä.

Istuuduin pöydän ääreen ja katselin ympärilleni keittiössä. Pitäisi todellakin siivota, tavaraa ja pipareita oli pitkin ja poikin pöytää puhumattakaan jauhoista, kaikenmaailman kupeista ja leivinpapereista. Pudistelin päätäni sotkulle ja join lasini tyhjiin ennen kuin kasasin roskiin menevät asiat pöydältä käsiini ja kävin työntämässä ne roskapussiin. Vihaisin itseäni aamulla mikäli jättäisin kaiken aivan levälleen nyt.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 23:39

Mies ehdottaa että opettelisin tekemään ruokaa ja kohautan hartioitani.
"Siinäkin voisi olla ideaa. Pitäisikö mennä kokkikouluun?" kysäisen samalla kun lasken haarukkani tyhjälle lautaselle ja hörppään oluttani.
"Eikös niitä järjestetä joillekin alakouluikäisille. Sinne joukon jatkoksi?" tuumaan huvittuneesti.

Kun Irwin sanoo että voisin myös muuttaa Kotkan viereiseen karsinaan, virnistän.
"Varo vaan, joku päivä löydät mut vielä oikeasti sieltä."
Mies rupeaa siivoamaan ja nousen ottaen lautaseni. Voisin minä sen ehkä tiskiin laittaa enkä jättää kaikkea lojumaan kun olin täällä jo juomassa miehen oluetkin.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 23:42

Ana vaikutti mieltyneen ajatukseen siitä, että opettelisi itse kokkaamaan ja hyvä niin. En ollut ihan varma selviäisinkö koskaan siitä slaagista, jos löytäisin miehen joku aamu tallistani.
"Ehdottomasti", vastasin miehelle ja asettelin lautaset tiskialtaassa parempaan järjestykseen, jotta sain kaulimet ja muut kupit sopimaan joukon jatkoksi.

Sen jälkeen käännyin katsomaan pöydällä olevaa piparivuorta ja huokaisin syvään. Hieroin kädelläni naamaani.
"Taidat saada huomenna mukaasi puoli kiloa pipareita", totesin ja availin kaappejani etsien sopivia kannellisia astioita, mihin työntäisin kaikki keksit. En koskaan tulisi ymmärtämään miten tämä aina lähti näin käsistä. Räpyttelin silmiäni astiakaapille ja mietin, olinko oikeasti näin humalassa, kun en löytänyt yhtäkään sopivaa kantta käsissäni oleville muovikupeille.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti01 Helmi 2018, 23:56

Irwin vaikuttaa tukevan ajatustani kokkikouluun lähdöstä ja minua hymyilyttää.
"Onkohan niillä hienot essut siellä", tuumin samalla kun huuhtelen lautastani ja asettelen sen tiskien jatkeeksi.

Irwin näyttää tuskastuneelta piparivuoren kanssa ja kun hän sanoo että saisin puoli kiloa pipareita mukaani, hihkaisen.
"Jes! Ruokaa", tokaisen huvittuneesti.
"No ei vais mut laita mukaan vaan, ei mulla kotona taida olla pipareita ensinkään. Kyllähän niitä jouluna pitää olla", tuumaan ja katselen itsekin piparikekoa. Mielelläni minä itsetehtyjä pipareita mukaani ottaisin.

Irwin näyttää hautautuvan astiakaapin syövereihin ja näyttää kovin kovin eksyneeltä pyöritellessään muovikuppeja käsissään. Katson hetken huvittuneena hänen hämmennystään, astelen sitten hänen taakseen ja asetan käteni hänen vyötärölleen halatakseni häntä.
"Onko kipot hukassa?" kysäisen päästäessäni irti ja kuikuillessani itse kaappiin. Onneksi olin tosiaankin vanha juoppo, vaikka aloin olla jo tukevassa humalassa niin vilkaisen kippoa Irwinin käsissä ja kurkottelen kaappiin josta näyttää löytyvän sopiva kansi.
"Tarttetko muuta apua?" tuumaan, vilkaisen mieheen ja hipsuttelen sitten hilpeästi pöydän luokse jossa olueni odottaa kutsuvana.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti02 Helmi 2018, 00:14

"Kannet ovat hukassa", vastasin miehelle ja tuijottelin kaappiin keskittyneenä. Jähmetyin täysin, kun tunsin miehen läsnäolon takanani ja sitten tämän kädet ympärilläni. Pidätin varmaan hengitystänikin, koska en osannut tehdä muuta kuin räpytellä hämmentyneenä silmiäni. Ana löysi kannen ja palasikin kohta äänistä päätellen pöydän ääreen. Minä päästin hitaasti ilmat ulos keuhkoistani ja tuijotin järkyttyneenä purkkikaappini syvyyksiin.

Mistä lähtien meistä oli tullut... niin mitä? Rypistin kulmiani hieman ja pudistelin sitten päätäni. Sitä oli aivan turha miettiä nyt, mikäli minäkään en enää löytänyt sopivia kansia kipoilleni tai löytänyt sopivaa sanaa kuvaamaan suhdettani kämpässäni huolestuttavan usein vierailevaan mieshenkilöön, oli parempi olettaa, ettei Ana ollut myöskään kovin kummoisessa kunnossa.

Kävelin pöydän luokse ja laskin kupin kädestäni. Kurotuin nappaamaan miehen oluen ja join siitä muutaman kulauksen ennen kuin keskityin työntämään pipareita kuppiin vakain käsin. En katsonut mieheen vierelläni enkä suostunut huomioimaan tosiasiaa, että seisoin paljon lähempänä sitä kuin aikaisemmin.
Mitäpä siitä, mitäs oli yllättänyt minut takaapäin.

Musiikki olohuoneessa oli vaihtunut taas johonkin kummalliseen.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

Viesti02 Helmi 2018, 00:21

Hörppään oluestani tilkan ja sitten nappaan piparin. Tanssijalkaa hieman vipattaisi, heiluttelen varpaitani villasukissani piparia rouskustaessani. Silloin harvoin kun muistin syödä niin vatsani tuntui kyllä olevan pohjaton.

Irwin vaikuttaa edelleen yhtä hämmentyneeltä kuin aikaisemmin, ellei peräti enemmän. Hän hörppää oluestani ja kohotan toista kulmaani samalla kun virne nykii suupieltäni. Sitten hän alkaa lappamaan pipareita kippoon.
"Ei sulla varmaan sattuisi olemaan sipsejä?" kysäisen sitten mietteliäänä. Tässä oli niin hyvä mussutus päällä että sipsit maistuisivat ja toisaalta mies tuntui olevan sen sorttinen että jos tuuri kävisi niin häneltä löytyisi kaapista mitä vain.
Rupean auttamaan miestä pipareiden kippoon lappamisessa ja hörppään välillä viinamukistani niitä rippeitä mitä siinä vielä oli.
EdellinenSeuraava

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron