Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodessa

Onlinepelejä voit pelata kun pelikaverisi on samaan aikaan paikalla. Onlinepelaaminen on aktiivista pelaamista ja viestipituus on offlinepeliä lyhyempää, jotta peli pysyy aktiivisena. Pelin alussa tulee mainita, mihin paikkaan peli sijoittuu. Jos peli jää kesken, voit jatkaa sitä ollessasi taas samaan aikaan paikalla pelikaverisi kanssa.

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 02 Helmi 2018, 21:22

Yllätyn hieman ettei Irwin tuumaa mitään paikkansa menettämisestä - sitten seuraan kun hän kaivaa mehua kaapista. Kaikki mahdollinen tosiaan löytyi. Pitäisiköhän ruveta kyselemään kummallisia asioita vain selvittääkseen mitä kaikkea miehen pohjattomien kaappien syövereistä löytyikään?
Availen tyytyväisenä mehupurkin ja sekoittelen meille pienet viinapaukut oluiden kavereiksi. Sammuttaisiinkohan tätä kyytiä vielä hankeen?

Otan muutaman sipsin dipin kanssa ja hörppään olutta samalla kun Irwin vastaa ilmeisesti ulkona kysymääni kysymykseen talonsa rakentamisesta.
"Sä se olet kyllä oikea monitoimimies", hymähdän huvittuneena, "onko mitään mitä sä et osaa?"
Musiikit ovat taas vaihtuneet astetta kummallisimmiksi ja mietin josko kohta jaksaisi valua olohuoneen puolelle. Olimme yllättävän kiintyneet keittiössä norkoiluun. Toisaalta täällä juomat olivat lähempänä.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 02 Helmi 2018, 21:27

Upotin juuri sipsiä dippiin miehen kysyessä oliko mitään, mitä en osannut ja kohautin olkiani.
"Tanssimaan en ole kovinkaan hyvä", sanoin vain huvittaakseni miestä. Join oluestani ja mietin tarkemmin, mitä en todellakaan voinut sanoa osaavani. "En osaa soittaa mitään soitinta enkä edes laulaa. Yksin asuessa väkisinkin oppii kaiken muun."

Enkä ymmärtänyt tulostimia. En vain osannut käyttää niitä kapistuksia, niissä ei ollut kerrassaan mitään järkeä. Ne olivat hirviöitä. Pidin kuitenkin tiedon omanani ja join oluestani jälleen pohtivaisena.
"Missä sinä olet huono?" kysyin, etten ryntäisi olohuoneeseen vaihtamaan musiikkia pois tuosta... ihmeellisestä jytkeestä mitä sieltä nyt tuli.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 02 Helmi 2018, 22:03

Kun Irwin kertoo että hän ei ole hyvä tanssimaan, tyrskähdän.
"Saat kyllä todellakin esitellä minulle tanssitaitojasi joskus", jatkan silminnähden huvittuneena. Mielikuva miehestä tanssimassa niin baarissa kuin missään hienostuneemmallakaan parketilla oli jokseenkin hysteerinen. Saatika jos hän oli vielä huono siinä.

Hän jatkaa kertoen ettei ollut mitenkään musiikillisesti lahjakas. Voi toista, jotenkin hellyyttävää. Minä olin teiniaikoina opetellut kitaran ja basson rämpytystä mutta piirtäminen oli loppupeleissä kiinnostanut enemmän. Liekö osaisin enää.

Juon pitkän kulauksen oluestani ja nappaan sitten palanpainikkeeksi muutaman sipsin. Irwin kysyy missä minä olen huono ja kallistan mietteliäänä päätäni.
"No, siinä kokkaamisessa ja leipomisessa ainakin. Poltan pohjaan ihan mitä tahansa ja siksi elän mikroeineksillä. En ole ollut ikinä mikään urheilullinen lupaus ja varhaisteininä aloitettu polttaminen ei oo mitenkään parantanut asiaa. Niin ja en osaa uida."
Otan mietteliään kulauksen viinapaukustani.
"Oon kyllä todennut että se uiminen voi vielä joskus kostautua. Tosin en ookaan ikinä käynyt laivalla."
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 30 Kesä 2018, 14:32

Kun Ana ilmoitti, että minun pitäisi esitellä sille tanssitaitojani joskus, pudistelin huvittuneena päätäni. Sitä ei kukaan haluaisi nähdä, minä kuuluin tanssilattialle yhtä hyvin kuin kurpitsa kanasalaattiin. Toki kauneus oli katsojan silmissä, tai promilleissa.

Söin muutaman sipsin ja kuuntelin miehen selitystä siitä, ettei se osannut kokata eikä uida. Kohotin hieman kulmiani.
"Uiminen voisi olla tosiaan hyvä taito", totesin. "Ja onhan se ihan mukavaa liikuntaakin."

Tuijotin oluttani, joka oli huvennut todella hyvää tahtia ja mietin, olinko tosiaan niin humalassa etten edes muistanut juovani. Toisaalta, eipä se ollut oikein mikään ihmekään. Nousin ja kävelin olohuoneeseen vaihtamaan musiikin johonkin muuhun, koska sen hetkinen ei todellakaan kiinnostanut.
Painoin seuraavaa biisiä ja automaattisen toiston päälle, mutta en voinut estää huvittumistani, kun kaiuttimista alkoi soida The Hootersin Johnny B.

Youtubella oli todella kummallinen käsitys musiikkimaustani.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 30 Kesä 2018, 14:52

Hörppään olueni tyhjäksi samalla kun Irwin toteaa että uiminen voisi tosiaan olla hyvä taito. Virnistän.
"Joo, olishan se. Ei vaan oikein kehtaa mennä mihinkään joittenkin käsikellukkeiden kanssa treenaamaan", hymähdän huvittuneesti.

Irwin häviää ilmeisestikin olohuoneeseen, jolloin hörppään viinapaukkuni tyhjäksi ja otan muutaman sipsin palanpainikkeeksi. Hyvin meillä ainakin juomia näytti riittävän, viikinkimiehellä oli ilmeisesti varastot kaikkea vaikka maailmanlopun varalle.

Vilkaisen Irwinin huvennutta olutta sekää omaa lasiani joten käännyn jääkaapin puoleen ottamaan uutta juomista. Horjahdan hieman kun kurkottelen jääkaappiin tuolilla edelleen istuen ja naurahdan. Kohta olisi varmaan kuhmu otsassa kun löisin pääni jääkaapin oveen tai jotain.

Nousen ylös ja kipitän sitten oluiden kanssa Irwinin perässä olohuoneeseen. Hipsuttelen hänen selkänsä taakse ja ojennan sitten käteni oluen kanssa hänen eteensä.
"Juotavaa?"
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 30 Kesä 2018, 14:59

Olin jäänyt fiilistelemään kappaletta olohuoneeseen, koska vaikkei se varsinaisesti kuulnutkaan musiikkityyliini, ei se huono kappale siltikään ollut. Hetken kuluttua ääni takaani kyysi tarvitsinko juotavaa ja käännyin katsomaan miestä yllättävän nopeasti kokooni ja tämänhetkiseen kuntooni nähden. Ana kipitti aivan liian hiljaa villasukissaan ja kun siinä ei roikkunut minkäänlaisia kettinkejä. Pitäisi laittaa sillekin jokin kello kaulaan.

"Kiitos", sanoin ja otin oluen mieheltä. Aamulla turvottaisi ihan reippaasti, en edes muistanut milloin viimeksi olisin juonut näin paljon olutta yhteen putkeen. Join juomastani siitäkin huolimatta ja mietin, miksei minua ahdistanut enemmän, että Ana oli niin lähellä. Kallistin miehelle päätäni ja kuuntelin Johnny B:n viimeisiä säveliä. En halunnut edes tietää mitä sieltä kohta tulisi.

"Mitä mietit?" kysyin mieheltä, mutta en liikkunut kauemmas siitä.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 30 Kesä 2018, 15:32

Irwin ottaa juoman vastaan ja virnistän. Mitenköhän paljon juomaa tuonkokoiseen kaveriin uppoaisi ennen kuin se olisi kunnon kännissä? Ei se kyllä selvin päinkään enää ollut, mutta kiinnosti hieman kuinka paljon noin iso kaveri saisi juoda ennen kuin sammuisi. Ei sillä että se mikään tavoitteeni olisi ollut, kunhan oli mukavaa viettää aikaa juoden ja jutellen.

Irwin ei yllättävää kyllä näyttänyt kuitenkaan menevän minusta kauemmas, vaan jäi naamatusten hyvin lähelle. Oli se kyllä hujoppi, iso kuin vuorenjärkäle.
Hän kysyy mitä mietin ja kallistan päätäni kuin koiranpentu. Sitten rutistan miestä ja naamallani käväisee hymy tavanomaisen virneen sijaan.
"Mietin että mukava vaihteeksi juoda jonkun kanssa eikä itekseen", tuumaan.
Sitten vilkaisen ikkunoiden suuntaan ulos.
"Ja että lumihangessa olisi kiva kieriä."
Hörppään pitkän kulauksen juomastani ja jään tuumimaan ideaani. Kuinka usein tulikaan kierittyä hangessa?
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 30 Kesä 2018, 15:37

Jähmetyin täysin, kun Ana rutisti minua ja seisoin siinä olueni kanssa hyvin hämmentyneenä. Katsoin alaspäin miehen kasvoihin, mutta en osannut kunnolla reagoida mihinkään. Lopulta laskin vapaan käteni hitaasti miehen alaselkää vasten, koska ei minulle ollut koskaan kukaan kertonut mitä tällaisissa tilanteissa pitäisi tehdä.

Mies puhui siitä, että oli mukava juoda jonkun kanssa. Ja että haluaisi kiertiä lumihangessa.
"Senkun kierit", sanoin jokseenkin tukahtuneella sävyllä. "Ei sinua kukaan estä."
Siellä oli hehtaareja koskematonta hankea ihan vain odottamassa humalaista aikuista miestä tekemässä lumienkeleitä. Koko ajatus oli jo itsessään huvittava.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 30 Kesä 2018, 15:57

"Harvoin on noin hyvät hanget kierimiseen", totean mietteliäänä ulos silmäillen, "varsinkin kun viettää aikaansa lähinnä kaupungissa."
Hörppään vielä pitkän kulauksen oluestani ja jätän lasin sitten sivupöydän päälle. Kipitän puolijuoksua eteiseen, ujutan jalkani maihareihin ja heitän takin niskaan. Sitten kirmaan ulos pakkaseen.

Ulkona kaadun selälleni hankeen ja rupean tekemään lumienkeliä.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 30 Kesä 2018, 16:03

Tuijotin edelleen jähmettyneenä Anan perään, kun se joi pitkän kulauksen ja jätti oluensa sivupöydälle. Seurasin katseellani sen menoa olohuoneesta ilmeisesti kohti eteistä ja hetken kuluttua ulko-ovi kävi. Youtubesta soi Scorpionsin Hey you ja kavensin silmiäni sille ennen kuin huokaisin ja seurasin miestä.

Puin päälleni eteisessä ja astuin ulos raikkaaseen yöpakkaseen oluttani edelleen kädessäni pitäen. Nojauduin terassini pylvästä vasten kädet puuskassa ja tuijotin, kun mies makasi hangessa lumienkeleitä tehden kuin pieni lapsi.
"Huomenna iskee sitten keuhkokuume", huikkasin miehelle ja mietin, mistä ihminen löytäisi tuollaisen rauhan, että voisi olla lähes lapsenomainen vallattomuudessaan.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 30 Kesä 2018, 16:17

Pöllähdän kerta toisensa jälkeen hankeen, tehden oikean rivistön lumienkeleitä. Lumipaholainen ehkä olisi sopinut minulle tosin paremmin. Yhdelle enkeleistä teenkin sormella pienet sarvet, sitten pyllähdän taas hankeen.

Irwin on ilmestynyt kuistille ja huikkaa jotain keuhkokuumeesta. Nousen ylös ja vilkaisen miestä.
"Ilonpilaaja", totean huvittuneesti, sitten juoksen miehen luo ja tarraan tätä käsistä, yrittäen kiskoa tämän mukanani hankeen. Sikäli kun moinen tällaiselta rimpulalta onnistuisi, tuskin edes yrittäisin ellen olisi niin humalassa.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 30 Kesä 2018, 16:21

Mies oli kuin pieni lapsi ja tuijotin sitä vuoron perään huvittuneena ja hämmentyneenä. Se piirsi ilmeisesti pirunsarvet yhdelle enkeleistään ja pudistelin päätäni. Sitten se lähti tulemaan minua kohti ja laskin olueni terassin ikkunalaudalle juuri ennen kuin Ana tarttui käsiini ja lähti nykimään minua hankea kohti.

Jostain syystä menin vastustelematta ja kaaduin selälleni keskelle hankea nykäisten miehen mukanani. Makasin hetken aikaa vain paikallani ja mietin mitä elämästäni oli tullut. Vilkaisin miestä ja pyöräytin silmiäni.
"Onko hyvä nyt?"
Käänsin katseeni taivaalle ja tajusin, että pilvipeite oli väistynyt ja tähdet näkyivät kunnolla. Lumi tunkeutui niskaani, koska hiukseni olivat nutturalla ja kiemurtelin, mutta en noussut ylös.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 30 Kesä 2018, 16:31

Irwin tulee mukaani, enhän minä rimpulakäsilläni sitä oikeasti saisi varmaan hievahtamaankaan sen haluamatta.
Kaadumme yhdessä hankeen ja naurahdan kevyesti. Kun hän kysyy onko nyt hyvä, naurahdan ja nyökkään.
"Todellakin", tuumaan virnistellen ja luon humalaisen katseeni ylös pakkaiselle taivaalle. Tähdet tuikkivat lempeästi ja kuukin näkyi puolikkaan pilvenhattaran takaa osittain.
"Talvella on mukavan rauhallista kun suurin osa hulluista pysyy sisällä. Paitsi minä siis", totean taivaalle tuijotellessani.
"Ei tarvitse niin paljon väistellä ihmisiä ulkona kun kaikki istuvat sisällä inisemässä kylmää. Mukavan piristävää vain minusta", jatkan.
Noh, kohtuullisen napakan nousuhumalan osuus siihen että minulla oli muutenkin varsin lämmin tällä hetkellä ei varmaankaan ollut ainakaan vähentänyt halujani hypätä hankeen.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 30 Kesä 2018, 16:40

Mies vaikutti vähän rauhallisemmalle siinä vieressäni maatessaan ja tuijotteli myöskin taivaalle. Sitten se puhui siitä, kuinka rauhallista talvella oli.
"Sillä on syynsä miksi asun korvessa ja asuin pohjoismaassa", totesin ja vilkaisin Anaa silmäkulmastani. Annoin katseeni lipua taas taivaalle ja mietin, että oli kai sitä huonompiakin tapoja viettää joulua.

Haukottelin, vaikka pakkasilma kyllä esti väsymyksen tehokkaasti ja katselin, kuinka hengitykseni höyrystyi ilmaan. Kouraisin lunta ja yritin tehdä siitä pallon käsissäni, mutta pakkaslumi oli siihen täysin hyödytöntä. Se vain valui sormien välistä ja sai kaiken tuntumaan vielä kylmemmälle kuin hetkeä aiemmin. Heitin lumenrippeet Anan naamalle juurikaan asiaa pohtimatta.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 30 Kesä 2018, 17:02

Nyökkään hyväksyvästi miehen sanoille vaikka tuskin hän sitä hangessa maatessamme huomasikaan. Kyllä minullekin elo tällaisessa kaukaisessa torpassa kelpaisi, ainoa huono puoli oli se että se menisi varmaankin aika äkkiä huonoon kuntoon koska en ollut tosiaan mikään hyvä remonttireiska tai kotikokki.

Mies linkaisee äkkiarvaamatta pakkaslunta naamalleni ja puuskahdan syvään yrittäessäni puhaltaa lunta suustani. Pyyhkäisen kädellä loput naamaltani, nousen istumaan ja kahmaisen pienen sylillisen lunta jonka sitten heitän Irwinin suuntaan naureskellen.
Sen tehtyäni nousen nopeasti seisomaan ja ryntään takaisin ovelle siltä varalta että saisin kohta kunnon lumipesun. Viskaan maiharit miten kuten eteiseen ja tipautan takin johonkin, suunnaten sitten vauhdilla nappaamaan sipsikupin syliini ja kaatelemaan lisää viinaa tyhjällä kädellä pöydälle jääneen lasiini.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

EdellinenSeuraava

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron