Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodessa

Onlinepelejä voit pelata kun pelikaverisi on samaan aikaan paikalla. Onlinepelaaminen on aktiivista pelaamista ja viestipituus on offlinepeliä lyhyempää, jotta peli pysyy aktiivisena. Pelin alussa tulee mainita, mihin paikkaan peli sijoittuu. Jos peli jää kesken, voit jatkaa sitä ollessasi taas samaan aikaan paikalla pelikaverisi kanssa.

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 06 Heinä 2018, 21:46

Viinapullokin alkaa vihdoin näyttää tyhjenemisen merkkejä, johan sitä olikin tullut kaadeltua. Kaadan kahteen lasiin viimeiset viinakset ja hieman mehua kyytipojaksi, sitten kaadan Irwinin lasiin oluen ja otan itselleni myös tölkin jääkaapista. Rouskutan muutaman piparin siinä touhutessani ja totean että ehkä näillä juomingeilla pärjäisi elokuvan loppuun. Tai ainakin seuraavat parikymmentä minuuttia.
Eri asia on miten saan nämä siististi ja kätevästi kannettua olohuoneeseen.

Tassuttelen hiljalleen villasukissani olohuoneeseen pitäen omaa oluttölkkiäni oikeassa kainalossa ja painaen kolmea lasia käsillä rintaani vasten.
"Päätin tuoda nyt kerralla vähän isomman satsin", tokaisen kun saan taiteiltua itseni Irwinin lähettyville. Sitten tosin minulle tulee pulmaksi se, miten purkaisin juomalastini hajottamatta tai läikyttämättä yhtäkään laseista.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 06 Heinä 2018, 21:53

Vihdoin Ana tuli takaisin olohuoneeseen, mutta sillä oli enemmän laseja kuin mitä olin nähnyt koko iltana. Se taisi itsekin tajuta sen todetessaan, että päätti tuoda issoman satsin kerralla.
Hymähdin miehelle ja kurotuin nappaamaan kaksi sen laseista, joista toisen laskin lattialle ja toisen pidin kädessäni. Vapaalla kädellä nykäisin miehen vierelleni sohvalle ja asetuin vähän parempaan asentoon, ettei sen tarvitsisi istua käytännössä päälleni.

Ojensin miehelle sipsikulhoa samalla, kun join lasistani ja totesin, että oluen juominen kyllä kelpasi ihan hyvin tässä vaiheessa elämää. Minulla oli rauhallinen, varsin mukava olo ja olin yllättynyt siitä, koska toinen ihminen oli ollut lähelläni hyvin pitkälti koko illan.
Katsahdin Anaan silmäkulmastani ja kallistin päätäni vähän. "Joko se viina loppui?"
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 06 Heinä 2018, 22:06

Irwin keventää onnekseni juomataakkaani jolloin saamme kallisarvoisen alkoholinkin säästymään vahingoilta eli läikkymiseltä.
Yllätyn hieman kun Irwin nykäisee minut vierelleen sohvalle, mutta tyydyn nopeasti kohtalooni ja asetun mukavasti. Olihan minulla viinakset sekä sipsit, eikä tämän karvaviikingin seurassakaan kyllä mitään vikaa ollut.

Irwin ojentaa minulle sipsikulhoa ja laskettua viinalasini lattialle otan sen hyvilläni vastaan ja alan napostelemaan sipsejä.
Hän kysyy joko viina loppui ja nyökkään.
"Se tuli tiensä päähän", totean.
Sen sanottuani sihautan oluen auki ja ojennan sitä Irwiniä kohden kilistääkseni.
"Hyvää joulua", sanon virnistäen.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 06 Heinä 2018, 22:11

Mies totesi, että viinat tulivat tiensä päähän ja hymähdin sen sanoille. Kun se ojensi oluensa minua kohti ja sanoi hyvää joulua, mietin hetken, mitä se halusi, mutta sitten tajusin, että vissiin kilistämistä. Kilautin lasiani sen tölkkiä vasten ja hymähdin matalasti.
"Hyvää joulua."

Tämä oli ollut ehkä paras joulu yksineläessäni tähän mennessä, mutten tiennyt, miten myöntää sitä edes itselleni. Katsahdin Anaan vierelläni ja mietin, milloin olin oppinut rentoutumaan sen kanssa. Tappajahai oli kulkenut jo pidemmän aikaa ja kiinnitin jälleen huomioni siihen, koska olin katsonut elokuvan viimeksi ehkä silloin, kun olin ollut 15.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 06 Heinä 2018, 22:51

Kun saamme kilistykset hoidettua, juon pitkän hörpyn juomastani, asetun mukavammin sohvalle ja alan jälleen rouskuttaa sipsejä kiinnittäen huomioni jälleen elokuvaan.

*~ aikahyppy ~*

Sipsikulhossa on jäljellä enää rippeet ja lasken sen väsyneesti lattialle. Hörpin viinamehuni jäämiä hieman koomaisesti lasistani ja vilkaisen Irwiniin. Mitäköhän kellokin jo oikein oli? Veikkaisin että kolmen tai neljän pintaan aamusta, ellei enemmänkin. Vilkaisen ympärilleni, katseeni siirtyen askartelemistani tontuista suureen joulukuuseen. Milloinkohan minulla oli viimeksi ollut jouluna näin... kotoisa olo?

Hieraisen hieman silmiäni ja vilkaisen Irwiniin.
"Oliskohan tullut juotua tarpeeksi tälle joululle", hymähdän huvittuneesti samalla kun lasken tyhjän lasini lattialle.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 06 Heinä 2018, 22:57

Olin ollut tuntien ajan jo niin koomassa, että käytännössä heräsin siihen, kun Ana vierelläni alkoi puhua. Siirsin laiskasti katseeni siihen ja naksautin jumiutuneen niskani.
"Ehkä. Nukutko uunin pankolla vai sohvalla vai miten?"

Kaipasin jo omaan sänkyyni yläkerrassa, sohvalla oleminen ei varsinaisesti lämmittänyt sielua. Olimme katsoneet myös Tappajahain 2:sen, mikäli osasin lukea Netflixiä oikein eikä minulla ollut mitään hajua, mitä siinä oli tapahtunut. Haukottelin leveästi noustessani sohvalta ja venytellessäni hieman. Kello oli varmaan jo ihan helvetisti.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 06 Heinä 2018, 23:06

Kun mies kysyy missä nukun, räpyttelen väsyneesti silmiäni ja kohtautan olkiani.
"Ihan sama minulle", totean, "mikä nyt ikinä onkaan vain helpoin järjestää."
"Minä nyt periaatteessa nukun ihan missä vaan", naurahdan.
"Ja käytännössäkin."
Otan sipsikulhon lattialta ja kaadan loput muruset siitä suuhuni jonka jälkeen venyttelen leveästi. Johan alkoihin olla koomainen olo, laskuhumala oli varmaankin jo vauhdissa yhdessä väsymyksen kanssa.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 06 Heinä 2018, 23:11

Ana oli ainakin helppo nukkumisen osalta, toki se saattoi johtua uneliaisuuden määrästäkin. Nousin sohvaltani ja kävelin lakanakaapille kaivaen sieltä alus- ja pussilakanan sekä tyynyliinan. Heitin miestä niillä ennen kuin kiipesin yläkertaan työhuoneeseen hakemaan täkin ja tyynyn.

Palasin niiden kanssa alakertaan ja kävelin olohuoneeseen alkaen laittamaan täkkiä pussilakanan sisään. Kun olin saanut sen laitettua, sujautin tyynyn tyynyliinaan ja seisahduin sitten hetkeksi katsomaan miestä.
"Tiedät varmaan missä kaikki on?" kysyin viitaten pistorasiaan, vesimukeihin ja muihin samantyyppisiin tavaroihin, mitä ihminen saattoi tarvita nukkumaan mennessään. Keräsin likaisia laseja lattialta käsiini viedäkseni ne keittiöön.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 06 Heinä 2018, 23:24

Ennen kuin kunnolla tajuankaan, naamaani läjähtää kasallinen petivaatteita. Otan ne syliini samalla kun Irwin on jo hävinnyt kulman taakse.
Rapsutan hieman hajamielisesti päätäni.

Seuraan hieman hämmentyneesti ja samalla tuntien oloni hassulla tavalla lämpimäksi kun Irwin laittaa tyynyliinaa ja pussilakanaa paikalleen. Kun hän tokaisee että tiedän varmaan missä kaikki on, suupieleni nytkähtää.
"Kaikki tarpeellinen, joo", mutisen ja otan peiton ja tyynyn häneltä.
"Jos pystyin silloin joskus nukkumaan haisevalla autiotalon lattialla niin eiköhän tämä ole jo ihan luksusta", hymähdän huvittuneesti.

En ole polttanut moneen tuntiin tupakkaa joka lienee jonkin sortin ennätys. Totean itsekseni että voisin ottaa vielä nopeat yösauhut, joten kipitän tyynyn ja peiton kanssa eteiseen, jätän ne uuninpankon eteen ja alan laittamaan maihareita jalkaani. Olisin minä voinut nukkua sohvallakin, mutta uuninpankko oli jotenkin hellyyttävän kotoinen pieni tila.
Humalaisesti ja väsyneesti horjuen yritän kiskoa takkia päälleni ja kaivaa tupakoita taskustani, vain tajutakseni että minulla on saunan jälkeen ollut Irwinin housut jalassa ja tupakat ovat jossain ihan muualla.
"Hei, tiiäkkö missä mun housut on?" kysäisen hieman huvittuneesti samalla kun kaivelen takin taskuja, josko siellä olisikin jokin piiloaski. Jemmailin niitä usein vähän joka paikkaan.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja Zarroc » 06 Heinä 2018, 23:33

Ana ei tuntunut kuitenkaan viihtyvän sohvan luona, vaan se kipitti tarpeineen eteistä kohti vain tajutakseen, että sillä ei ollut kuin minun housuni jalassaan. Vein likaiset lasit tiskialtaaseen ennen kuin palasin seuralaiseni luokse.
"Varmaan kylpyhuoneessa, odota hetki", sanoin miehelle ja kävelin kylppäriin. Hetken kaiveltuani löysin sen housut ja toin ne miehelle.

Kun se oli painunut pihalle nousin uuninpankon portaille sen verran, että saatoin järjestellä siellä olevat taljat, heittää lakanan niiden päälle ja asettelin sitten tyynyn ja peiton siihen kasan päällimmäiseksi. Olin lämmittänyt uunia eilisiltana, joten se oli edelleen varmasti mukavan lämmin nukkua. Sikäli ymmärsin Anan valintaa, varsinkin jos se oli jonkinasteinen vilukissa. Kun olin saanut kaiken nukkumiskuntoon palasin takaisin olohuoneeseen sammuttamaan television ja valot tältä yöltä.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Sitä aina ei huomaa juodessa että joulu on kerran vuodes

ViestiKirjoittaja kujakettu » 06 Heinä 2018, 23:44

Irwin toteaa että housuni ovat varmaan kylpyhuoneessa ja lähtee etsimään niitä. Kohta hän palaa housuni muassaan ja otan ne vastaan virnistäen. Kaivelen tupakka-askin nopeasti taskusta ja tipautan housut sen enempää miettimättä vain sille kohdalle lattiaa missä satun seisomaan. Sitten hipsin kuin pieni tonttu-ukko raikkaaseen pakkassäähän.

Tähdet ja kuu tuikkivat yhtä kirkkaina kuin tunteja aikaisemmin. Hengitykseni huurustuu ilman tupakansavuakin kauniisti ylöspäin ja hymähdän miettiessäni kuinka veljen kanssa leikimme pieninä pakkassäällä lohikäärmeitä.
Sytytän tupakan, nojaan kuistin kaiteeseen ja kohotan katseeni ylös kirkkaalle pakkastaivaalle. Tässä joulussa oli jotain miellyttävämpää ja todentuntuisempaa vahvasta humalasta huolimatta kuin moneen vuoteen.

Poltettuani kaksi tupakkaa putkeen yllättävänkin nopeasti, luon viimeisen uneliaan silmäyksen kirkkaaseen tähtitaivaaseen ja suljen ulko-oven perässäni lampsien takaisin sisälle.
Tipautan maiharit jalastani ja takin päältäni venytellen. Sitten lähden suuntaamaan keittiön vesihanaa kohden. Ei yksi vesilasillinen minua krapulalta pelastaisi mutta nyt tuntui siltä että tarvitsisin sen joka tapauksessa.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Edellinen

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron