Tänään on 18 Tammi 2019, 16:12


Kuulen sun äänesi veden alta

Onlinepelejä voit pelata kun pelikaverisi on samaan aikaan paikalla. Onlinepelaaminen on aktiivista pelaamista ja viestipituus on offlinepeliä lyhyempää, jotta peli pysyy aktiivisena. Pelin alussa tulee mainita, mihin paikkaan peli sijoittuu. Jos peli jää kesken, voit jatkaa sitä ollessasi taas samaan aikaan paikalla pelikaverisi kanssa.
  • Kirjoittaja
  • Viesti
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti26 Loka 2017, 19:30

Syön pizzaa varsin ahnaasti, yksi rasvainen suupala toisensa jälkeen. Kolakin hupenee hyvää tahtia, selailen samalla hieman poissaolevasti puhelimestani uutisia. Välillä vilkaisen ikkunasta tarkistaakseni näkyykö Irwiniä.

Kun pizzaa on jäljellä yksi neljäsosa, katsahdan jälleen ulos ja näen miten tien varteen pysähtyy auto joka ainakin äkkiseltään sanottuna näyttää hyvin samalta kuin vanhan kunnon viikinkimiehen auto. Hörppään kokiksesta loput, kipaisen pyytämään tiskiltä palan foliota ja pakkaan viimeisen pizzanpalasen siihen. Voisin syödä sen jossain välissä pois.
Heitän pizzan laukkuuni, laukun olalle ja lähden puolijuoksua ulos pizzeriasta oven kolahtaessa kuuluvasti perässäni.

Harpon pitkin askelin tien yli ja heilautan kättäni, ties vaikka ovea kohti kävelevä Irwin hyvinkin sattuisi huomaamaan. Otan muutaman juoksuaskelen että saan hänet kiinni.
"Terve! Oot ainakin näköjään hyvin tarkka aikataulujen kanssa" naurahdan ja pyyhkäisen silmilleni levähtäneitä hiuksia naamaltani.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti26 Loka 2017, 19:34

En kerennyt tarttua ovenkahvaan, kun kuulin äänen takaani ja käännyin ympäri. Ana porhalti minua kohti hiukset naamalle lepattaen ja katselin miestä huvittuneena.
"Täsmällisyys on hyve", totesin ja päästin seuralaiseni oven luokse, koska en tiennyt oliko se mahdollisesti lukossa. Vilkaisin vielä ympärillemme, mutta kadulla oli rauhallista. Lunta oli lakannut satamasta, mutta sentään ei tuullut ja pakkanen nipisteli varsin levolliseen tapaan. Pidin tästä ilmasta varsin paljon ja arvelin, että lampaat kotona alkaisivat jossain vaiheessa hermostua, jos eivät pääsisi ulos.

"Harkitsitko jo karkuun juoksemista?" tiedustelin kuivalla sävyllä kääntäessäni katseeni takaisin mieheen.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti26 Loka 2017, 19:46

Kun Irwin vilkaisee minua ja puhuu täsmällisyydestä, virnistän.
"No, minä en ole niin hyveitä täynnä kuin eräät", tokaisen huvittuneesti ja tartun ovenkahvaan. Olisin toki voinut polttaa vielä yhden röökin, mutta ehkä minä nyt selviäisin tovin ilmankin.

Kun Irwin kysyy meinasinko lähteä karkuun, naurahdan.
"En sentään, kävin vain syömässä terveellisen rasvamättölounaan", sanon ja nyökkään päätäni pizzerian puoleen.

Astelen sisään Irwin vanavedessäni ja kopauttelen kengistäni pahimman lumet ovensuuhun.
"Oon takas! Voit lähtee nyt syömään jos siltä tuntuu", huikkaan Davelle ovensuusta. Hän nostaa päänsä tietokoneen takaa.
"Aa okei, hyvä", hän tokaisee. "Pidä pulju pystyssä." Sitten Dave kerää paperipinon koneen vierestä, tunkee ne pöytälaatikkoon ja nousee seisomaan. Hän venyttelee hieman, ottaa takin tuolin selkänojalta ja laukun vierestä ja pyyhältää ohitsemme.
"Pitäkää kivaa", hän tokaisee virnistäen ja heilauttaa kättään astellessaan ulos.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti26 Loka 2017, 19:50

Kohotin miehen kommentille kulmiani, mutta en sanonut mitään. Seurasin Anan perässä sisälle, kopistelin kenkäni lumesta ja yritin liimautua seinään kiinni, kun tajusin, että siellä oli toinenkin ihminen. Tämä häiriköijä kuitenkin hävisi melkein samalla ovenavauksella ja huomasin vasta sitten pidättäneeni hengitystäni. Päästin ilmat ulos keuhkoistani ja aloin kuoriutua ulos vaatteistani jättäen takkini vielä hetkeksi käsivarrelleni. Siinä roikkuvat fosforikallot kolahtelivat toisiaan vasten asetellessani sitä paremmin ja katsellessani ympärilleni.

Ymmärsin kyllä, miksi Ana oli tatuoija, rehellisesti sanottuna en edes tiennyt, mihin muuhun työhön miehestä olisi. Minua vain hieman hermostutti päästää hänet neulojen kanssa niin lähelle rintaani, mutta yritin muistuttaa itselleni, ettei tässä nyt ollut kyse minkäänlaisesta uhasta. Mies ei ollut tehnyt mitään aiheuttaakseen epäluottamusta, mikäli nyt ei kiinnittänyt huomiota tämän kyseenalaisiin tapoihin viettää vapaa-aikansa. Ja niihin minä en mennyt puuttumaan, koska kukaan ei täällä ollut kovinkaan puhtoinen.

"Mihin voin heittää vaatteet?" kysyin, koska tajusin, että joutuisin luopumaan myös päälläni olevasta mustasta, tiukasta pitkähihaisesta.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti26 Loka 2017, 20:03

Irwin vaikuttaa hieman jännittyneeltä, mutta Dave onneksi sujahtaa ohitsemme varsin nopeasti.
"Toivottavasti et säikähtänyt, Dave on vähän levoton sielu", tokaisen, alkaen riisumaan nahkatakkia ja kaulahuivia päältäni. Heitän laukun tietokonetuolille jossa Dave oli äsken istunut, takin ja huivin mukanaan.

Irwinin riisuttua ulkovaatteensa hän kysyy mihin voisi ne laittaa.
"Ai niin", tokaisen, vilkaisten sitten nopeasti ympärilleni. Tiskin takana olevalla seinällä on muutama naulakkopaikka. Nyökkään niiden suuntaan.
"Voit laittaa ne tuohon tai sitten vaikka mun tavaroiden päälle tuohon tuolille. Takahuoneeseenkin voit toki jättää tavarat jos tuntuu turvallisemmalta", totean. Liikkeessä oli kaksi huonetta ja takahuone, itse tein useimmiten työt tiskin vieressä olevalla työpisteellä mutta jotkut halusivat rauhallisemman tilan tatuomiselle ja lävistämiselle ja mielummin erilliseen huoneeseen. Tiskin vieressä olevan tatuointipisteen eteenkin sai kyllä sermin, mutta makuja tosiaan oli monia.

Jään seisoen naputtelemaan tietokonetta ja vilkaisen sitten Irwiniin.
"Sulla oli toiveena kädenjälki rintaan? Onko sulla joku valmis luonnos tai kädenjälki jota haluut käyttää?" Availen ohjelmia koneella.
"Multa löytyy kyllä pari luonnostakin jos sulla ei ole omaa. Mutta tuli vähän semmoinen tunne että sulta varmaan löytyy semmoinen." Pyyhkäisen taas hiuksia silmieni edestä ja virnistän vähän. Irwin vaikutti sen verran yksityiselle ihmiselle että arvelin hänen tatuointinsakin olevan sen verran henkilökohtainen että hänellä olisi malli valmiina.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Marras 2017, 19:05

Laitoin takin ja hanskat Anan osoittamaan naulakkoon ja katselin vielä kertaalleen ympärilleni. Paikka oli ihan viihtyisä, ei siinä mitään, mutta kuten aina tatuointistudiossa, tunsin oloni alastomaksi vaikken ollut vielä edes luopunut vaatteistani. Kun mies hetken kuluttua kysyi oliko minulla valmis luonnos asiasta hymähdin etäisesti.

Kaivoin nahkatakkini taskusta paperin, johon oli isketty kämmenenkuva tehtynä sormimaaleilla. Se oli ajan saatossa kuivunut ja hapertunut, mutta siitä sai edelleen hyvin selvää. Se oli täysin saman kokoinen kuin toinenkin kädenjälki vasemmalla puolella rinnassani, koska se kuului sisarelleni. Ingridistä ei ollut kuulunut vuosiin mitään, vaikka veljeni joskus minulle soittelivatkin ja toisinaan kertoivat, mitä hän oikein touhusi.

Katselin paperia hetken aikaa väsyneen näköisenä ennen kuin ojensin mallin Analle. Äitini kädenkuvan tatuoija oli ollut niin hyvä, että se vaikutti melkein peilikuvalle verrattuna tämänhetkiseen malliin ja todellakin toivoin, että Ana olisi yhtä pätevä. Katsellessani miestä mitäänsanomattomin ilmein totesin, että olin luottanut siihen tähän mennessä jo niin paljon, että ei kai auttanut kuin antaa mennä vain.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Marras 2017, 19:20

Irwin laittelee päällysvaatteensa naulakkoon sillä välin kun naputtelen vielä tietokonetta. Kun sitten nostan katseeni, hän ojentaa minulle takin taskustaan paperia. Otan sen vastaan ja katson kuvaa. Onneksi se oli ihan hyvässä kunnossa vaikka vaikutti olevankin hieman iäkkäämpi.
Vilkaisen Irwiniä ja katseeni käy hänen rinnassaan, sitten vilkaisen kuvaa.
"Tämä käy hyvin", totean sitten hymyillen.
"Mihin kohtaan rintaa olit ajatellut sitä? Mallaillaan sitä kohta. Haluatko käden juuri näin päin vai peilikuvana?"
Voisin skannata ja kääntää käden kuvan mikäli hän haluaisi. Nousen tuolilta ja virnistän.
"Haluuks mielummin että tatuoidaan tässä vai mennään tuonne erilliseen huoneeseen? Dave tulee varmaan jossain kohtaa takaisin, jos se häiritsee niin huone tietysti voi olla parempi."
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Marras 2017, 19:27

"Varmaan helpompi jos näytän", totesin miehen kysyessä, mihin kohti haluaisin kämmenen kuvan. Vedin pitkähihaisen päältäni vain hetken epäröityäni ja pidin sitä sitten käsissäni pienenä myttynä.
"Se on jo peilikuva olemassa olevalle, joten sille ei sinänsä tarvitse tehdä mitään", jatkoin sitten tiputtaen paidan käsistäni Anan tavaroiden päälle. "Se täytyy vain saada täysin samalle korkeudelle ja kohdalle. Ja mielellään samoissa värisävyissä."

Olemassa oleva oli keskeltä syvän tummanpunainen ja vaaleni kirkkaanpunaiseksi reunoja kohti kuin liukuvärjättynä. Sen tekemiseen ja oikeiden värisävyjen saavuttamiseen oli lopulta kulunut muutama tunti, mutta oli se sentään ollut sen arvoista.

Vilkaisin ulko-oven suuntaan miehen kysyessä menisimmekö erilliseen huoneeseen tatuoimaan ja vilkaisin seuralaistani sitten huvittuneesti. Kuulosti hyvin paljon takahuoneelta.
"Mennään vain huoneeseen, en halua välttämättä olla ihan kaikkien pällisteltävänä", totesin. Vaikka en nyt varsinaisesti ollut mitenkään ujo tai muuta, en silti oikein pitänyt ajatuksesta, että mötköttäisin keskellä kaikkea kuin kampela jos joku päättäisi tulla sisään.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Marras 2017, 19:46

Irwin ottaa paitansa pois, laittaen sen sitten tavarakasani päälle. Hän selittää haluavansa kämmenen samalle korkeudelle ja kohdalle, samoilla väreillä.
"Okei, no säästyypähän ainakin turhalta tietokoneella räpeltämiseltä sitten", tokaisen kun hän sanoo kuvan olevan jo niin päin kun oli tarkoitus.

Katselen hieman arvioiden Irwinin toista kämmenenjälkeä ja miten se oli väritetty. Sitten Irwin toteaa että huone voisi olla parempi, johon nyökkään.
"No, mennään vaan sitten", sanon virnistäen ja näytän sitten kädelläni ojentaen huoneen auki olevan oven suuntaan.
"Mallaillaan se sitten kohdilleen tuolla."
Otan paperin mukaan ja kaivan puhelimeni laukusta, kaikki muu voisi jäädä toistaiseksi siihen missä olikin. Tupakkatauko olisi varmaan jossain kohtaa paikallaan, mutta enköhän nyt tovin selviäisi ilmankin.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Marras 2017, 19:51

Ana katseli tatuointia jonkin aikaa arvioivasti ja hetken kuluttua tajusin seuraavani sitä erilliseen huoneeseen. Katselin hetken aikaa ympärilleni ja istuuduin sitten tatuointituolille ja nojasin kyynärpäitäni polviini.

"Miten haluat minut?" kysyin huvittunut pilke silmissäni ja kallistin päätäni miehelle. Nutturalta karanneet hiussuortuvat valuivat kasvoilleni ja rypistin niille kulmiani ennen kuin irrotin pompulan ja sidoin hiukset uudelleen ylös. Niistä oli oikeasti toisinaan pelkkää harmia, mutta en osannut mitenkään kuvitella itseäni ilman hiuksia.

Ihan kuin kuvittelisin Kotkan ilman neljää jalkaa. Täysin käsittämätön ajatus.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Marras 2017, 20:17

Pääsemme tatuointihuoneeseen ja lasken Irwinin kuvan sivupöydälle. Teen siirtokuvan hänen mallikuvastaan, jonka jälkeen pesaisen kädet oven vieressä olevalla pesualtaalla. Kun olen kuivannut käteni, otan pahvilaatikosta altaan vierestä kumihanskat.
Laittelen hanskoja käteeni kun vilkaisen Irwiniin joka istuu tuolilla laittelemassa hiuksiaan kuosiin ja kysäisee minulta kysymyksen.
"Makuullaan mieluiten", naurahdan.
"Mutta asetellaan toi siirtokuva paikoilleen ensin, voit tarkistaa peilistä että se asettuu kohdilleen ennen kuin ruvetaan itse asiaan."

Astelen istuvan Irwinin luo siirtokuvan kanssa ja mallailen sitä mahdollisimman hyvin samaan linjaan toisen kuvan kanssa. Pyyhkäisen hänen ihonsa kevyesti puhdistusaineella ja painan sitten kuvan paikoilleen.
"Noniin, vilkaise että onko se nyt kohdillaan ja semmoisessa asennossa että haluat. Voidaan vielä korjata jos meni mielestäs vinoon tai muuta."
Väistän vähän syrjempään Irwinin tieltä ja menen sivupöydälle laittelemaan musteita ja tatuointikonetta valmiiksi erilliselle liikuteltavalle pikkupöydälle.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Marras 2017, 20:26

Nyökkäsin miehen ohjeistukselle ja odotin mahdollisimman rauhallisena, että se sai siirtokuvan tehtyä ja tuotua luokseni. Istuin täysin hievahtamatta sen aikaa, kun Ana oli käytännössä kiinni minussa ja mietin, saisinko tästä tehtyä enää yhtää awkwardimpaa. Hengitin syvään, kun mies oli väistynyt syrjemmälle ja nousin ylös kävellen peilin eteen. Mittailin itseäni peilistä hetken aikaa, tarkastelin kuvan sijaintipaikkaa ja lopulta totesin sen olevan kelvollinen.

"Se on ihan hyvin tuossa", totesin kääntyen miestä kohden. Suuri, viikinkiaiheinen sotalaiva ja sitä kohti syvyyksistä nouseva hirviö selässäni näkyivät silmäkulmaani peilin kautta ja katsahdin niitä tutkivasti. En ollut nähnyt kuvaa pitkään aikaan, vaikka en kyennytkään unohtamaan yhdenkään tatuointini yksityiskohtia. Hopean väriset koristeet ja laivan keulahahmona olevan lohikäärmeen siniset silmät näkyivät edelleen selkeästi, vaikka tatuoinnin tekemisestä oli jo pitkä aika.

Palasin tatuointituolin luokse ja asetuin selälleni tuolille hakien hetken sopivaa asentoa. Lopulta olin mukavasti ja loin katseeni kattoon.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Marras 2017, 20:36

Mies tarkistelee kuvan kohtaa ja minä laittelen rauhassa tavaroita valmiiksi.
"Haittaako jos laitan musiikkia taustalle?" tokaisen. Laitoin usein mielelläni jotain musiikkia työskentelyn ajaksi. Jotkut asiakkaat kun eivät esimerkiksi olleet niin puheliaita. Ja työskennellessä oli muutenkin mukava kuunnella jotain.

Kuvan kohta on kuulemma ihan hyvä. Nyökkään.
"No, eiköhän aleta hommiin sitten vaan. Sano jos tuntuu liian epämukavalta tai heikottaa tai muuta niin pidetään paussia", sanon sitten.
Pyöräytän siirtopöytäni tavaroineen Irwinin viereen ja työtuolini perästä. Asetun istumaan.
"Onks nyt semmonen mukava asento? Tästä lähtee", sanon virnistäen ja käynnistän koneen.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Marras 2017, 20:40

"Laita vaan", vastasin miehelle rauhalliseen sävyyn. Musiikki ei minua haitannut ja se monestikin helpotti painetta, että pitäisi puhua toisen henkilön kanssa. Luottotatuoijani ei ollut ollut kovinkaan puhelias mies, olimme eläneet pääasiassa musiikin voimalla yhteiset tunnit, joten olin tottunut siihen ihan yhtä lailla kuin tatuointikoneen hurinaan.

Ana vaikutti hilpeälle ja vilkaisin sitä jokseenkin huvittuneena, kun mies höpisi voinnista ja mukavasta asennosta.
"Tässä on ihan hyvä", totesin sitten ja seurasin miehen liikehdintää. Kun kone käynnistyi, suljin silmäni ja laskin itseni rentoutumaan.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Marras 2017, 20:59

"Hyvä juttu", tokaisen virnistäen Irwinin sanoihin, alkaen sitten töihin. Tatuointikoneen surina oli minusta aina yllättävän rauhoittavaa kuunneltavaa itsessään ja auttoi jollain hassulla tavalla keskittymään työhön.

"Mistä keksit nyt tulla ottamaan kuvaa? Vaikutti vähän vanhemmalta tuo mallikuva", totean sitten samalla kun kastan konetta musteeseen.
EdellinenSeuraava

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron