Tänään on 18 Tammi 2019, 15:45


Kuulen sun äänesi veden alta

Onlinepelejä voit pelata kun pelikaverisi on samaan aikaan paikalla. Onlinepelaaminen on aktiivista pelaamista ja viestipituus on offlinepeliä lyhyempää, jotta peli pysyy aktiivisena. Pelin alussa tulee mainita, mihin paikkaan peli sijoittuu. Jos peli jää kesken, voit jatkaa sitä ollessasi taas samaan aikaan paikalla pelikaverisi kanssa.
  • Kirjoittaja
  • Viesti
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti06 Syys 2017, 18:37

[Irwinin kämpässä ollaan tällä puolella ruutua ja mitäpä muutakaan kuin mörököllejä.]

IRWIN WÄHRN


Olin juuri tullut suihkusta, kello oli suunnilleen kaksi iltapäivällä ja seisoin peilin edessä kuivaamassa hiuksiani pyyhkeseen. Olin jo jonkin aikaa leikitellyt ajatuksella ottaa uusi tatuointi, koska edellisestä leimasta oli jo aikaa. En vain ollut saanut aikaiseksi hommattua tatuointiaikaa, vaikka idea olikin muhinut päässäni hiljaisella liekellä aina takoessani.

Katselin rintaani, jonka vasenta puolta koristi punainen kämmenen jälki, jonka väri lähti liukuvärimäisesti syvenemään reunoilta kohti keskustaa, missä se oli tummanpunainen. OIkea puoli rinnastani oli siitä kohden tyhjä ja tuijotin sitä hetken aikaa mietteliäästi.

Jätin pyyhkeen oven päälle ja kävelin keittiöön kaivelemaan kaappiani, missä säilytin ihan mitä tahansa. Kuitteja, laskuja, kortteja, mitä sitä nyt ikinä sattuikaan mukaan. Lopulta löysin etsimäni, pienen käyntikortin, jossa luki Anatoly Olesky. Istuuduin epäröiden keittiön pöydän ääreen puhelimen ja kortin kanssa, ennen kuin otin numeron ylös ja naputin nopeasti tekstiviestin.

Hei, ajattelin, että voisin ehkä kokeilla tatuointitaitojasi, mikäli sinulla sattuu olemaan aikaa. - Irwin

Viestin lähetettyäni nousin keittämään kahvia ja pohdin samalla, mitä oikein olin tekemässä.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti06 Syys 2017, 19:25

ANATOLY OLESKY

Tupakka kädessäni lyhenee uhkaavasti sormiani kohden. Tuijottelen parvekkeelta mietteliäästi tyhjyyteen, imaisen viimeiset savut röökistä ja heitän tumpin tylysti parvekkeelta alas. Olihan minulla tuhkakuppikin, mutta en jaksanut vaivautua käyttämään sitä juuri nyt ja sitä paitsi se oli aivan täynnä.
Parvekkeella on inhottavan kylmä kun päällä on pelkkä t-paita. Ihoni on aivan kananlihalla. Painan kylmän sormeni huurtuneen köynnöskasvin kuivuneeseen lehteen ja katson sitä hetken. Pitäisi ostaa uudet kasvit jossain vaiheessa, olin unohtanut siirtää nämä turvaan pakkaselta.

Tulen parvekkeelta sisälle ja vilkaisen keittiön pöydän suuntaan. Puhelimessa välkkyy valo, mitä, olinko saanut viestin? Tai sitten joku turha sovellus taas ilmoitti turhia ilmoituksiaan. Mutta samapa kai se olisi tarkistaa.

Avatessani puhelimen näppäinlukkoa, otan toisella kädellä jääkaapista energiajuoman. Taas väsytti vähän. Säännöllinen syöminen taikka nukkuminen saattaisi auttaa asiaa, ehkä joskus... No, kyllä tämäkin minua vähän piristäisi.
Viesti.. Irwiniltä? Suupieleni nytkähtää. Vai että tatuointia? Hymähdän huvittuneesti. Mikä ettei.

Toki. Onko toiveita milloin? Tai ajatuksia mitä haluat leimattavaksi, vai saanko tatuoida sinuun Kermit-sammakon jos siltä tuntuu? -Ana
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti06 Syys 2017, 19:29

Ana vastasi viestiini siinä vaiheessa, kun olin saanut kahvit juotua ja hiukseni yrittivät kovaa vauhtia kuivua. Irvistin ajatukselle hiustenkuvaajan käyttämisestä, mutta sellainen oli kyllä ihan pakko omistaa tällä karvan määrällä.

Riippuu siitä milloin sinulla on aikaa. Ja minulla on kyllä idea valmiina, toteuttaja vain puuttuu.

Laskin puhelimen pöydälle ja kävelin vessaan nostamaan hiustenkuivaajan alakaapista. Hiukset kuivuisivat kokonaan itsekseen varmaan kahdeksassa tunnissa, mutta en juuri nyt halunnut odotella kuivumista varsinkin, kun ulos talosta oli kuitenkin mentävä ja silloin hiukset kyllä jäätyisivät päähän kiinni.

Saatuani ne kuivattua kävelin keittiöön vilkaisemaan, oliko mies jo vastannut jotain.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti06 Syys 2017, 20:37

Hörpin energiajuomaani keittiön tiskipöydällä istuen kun puhelin piippaa taas. Virnistän. Höh, ei vissiin sitten Kermitiä.
Loikkaan alas pöydältä tölkki edelleen kädessäni ja menen sitten eteiseen tonkimaan laukkuani.
Löydettyäni taskukalenterin ja lehteiltyäni sitä nopeasti, totean itselleni että vapaata aikaa löytyi jopa tältäkin viikolta. Olin nyt ollut vähän selvemmällä putkella ja ilman sairaslomaa niin töitäkin oli tullut tehtyä hieman enemmän, mutta ei onneksi ihan uupumukseen asti.

Minkä kokoista kuvaa ajattelit? Mulla olis ylihuomenna vapaata aikaa kello 12 jälkeen koko iltapäivä. Käviskö silloin? -Ana


Isken kalenterin keittiön pöydälle, hörppään loput energiajuomasta ja totean että voisin polttaa vielä yhden tupakan. Sitten voisi harkita ehkä ruokaakin.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti06 Syys 2017, 20:42

Ana oli vastannut, että vapaata olisi ylihuomenna. Katsoin puhelimeni kalenteria, minun olisi viimeisteltävä yksi keskiaikaismiekka, mutta sillä ei varsinaisesti ollut mitenkään kiire, koska eivät ne markkinatkaan olleet kuin vasta viikon päästä.

Muistat rinnassani olevan kädenjäljen? Tarvitsen sille kaverin. Ja aikamääre käy hyvin. Missä osoitteessa teet töitä?

Vastattuani sain itseni viimein vaatteisiin asti ja kävelin yläkertaan katsomaan oliko laturiani missään. Onnistuin aina jättämään sen mitä kummallisimpiin paikkoihin vain siksi, etten suuremmin välittänyt sen olemassaolosta. Kävelin ympäri makuuhuonettani ajatuksissani ja kirosin mielessäni hajamielisyyttäni.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti06 Syys 2017, 20:58

Poltan pikatupakan koska ulkona ei ole sen lämpimämpi kuin äskenkään enkä edelleen ollut jaksanut etsiä mitään pitkähihaista päälle pantavaksi. Pyyhkäisen lumet sukistani kynnykseen. Voisi harkita parvekekenkien hankkimista.

Katson Irwinin viestin puhelimesta. Vai että rintaan. Mikä ettei.

Liike on ihan Welldonin ja Foxwoodin rajalla. Osoite on ehkä käyntikortissa jos en väärin muista? Jos ei ole niin etsin sen. -Ana

Voisihan toki olla että Irwin on hukannut kortin ja oli vain tallentanut numeroni aikaisemmin. No, en joka tapauksesssa muistanut itsekään osoitetta ulkoa vaikka kadunnimen tiesinkin, pitäisi etsiä se kalenterista myös. Jään lehteilemään kalenteria.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti06 Syys 2017, 21:02

Olin vihdoin löytänyt sen laturin ja laittamassa sitä seinään tiskipöydän yläpuolella olevaan pistokkeeseen, kun puhelin päästi äännähdyksen. Luin viestin, otin käyntikortin pöydältä ja vilkaisin sitä. Osoite näytti todellakin olevan siinä ja nyökkäsin tyytyväisenä.

Osoite löytyi. Näemme ylihuomenna.

En suonut juuri ajatustani sille paljonko tämä lysti tulisi kustantamaan vaan lykkäsin puhelimen laturiin ja vedin ulkovaatteet päälleni. Olin aloittanut työt jo kukonlaulun aikaan ja menettänyt samalla ajantajuni, joten olisi todellakin aika ruokkia eläimet.

Astuin ulos pakkassäähän ja vedin raitista ilmaa tyytyväisenä keuhkoihini. Ei ollut talven voittanutta.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti13 Syys 2017, 18:52

[aikahyppy jeejee]

Istun bussissa matkalla töihin. Kello on hieman vaille kymmenen, ehtisin tehdä vähän hommia ja syödä lounasta ennen Irwinin aikaa. Minulla oli yksi pienen kuvan korjausprosessi tässä aamusta, aikaa siihen menisi enintään tunti. Sitten vähän luonnoksia ehkä ja ruokaa rauhassa. Jotenkin uskon että Irwin olisi varsin täsmällisesti paikalla joten pitäisi ehtiä syödä ennen kuin hän tulisi.

Haukottelen ja venyttelen hieman käsiäni, sitten asetan nappikuulokkeita paremmin korvilleni. Mitähän tästäkin päivästä tulisi. Olisi kuitenkin hauskaa nähdä Irwiniä taas. Kavereita minulla ei hirveästi ollut mutta hän tuntui... joltain sen tapaiselta. Ainakin hänen seurassaan oli helppo olla ja hänelle oli ihan hauska jutella. Ei tuntunut vastenmieliseltä pakkopullalta nähdä häntä. Monien ihmisten kohdalla tuntui, siksi oli helpompi pitää yllä vain satunnaisia baarituttavuuksia.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti13 Syys 2017, 18:59

Katsahdin pajan seinällä olevaa kelloa ja kohotin sille kulmiani. Se alkoi olla jo hyvää vauhtia kymmenen, joten olin aika hyvin viettänyt kolme-neljä tuntia aivan ajatuksissani. Nousin työstämäni miekan ääreltä ja katsoin sitä arvostavasti. Se alkoi pikkuhiljaa olla paraatikunnossa, juuri ennen keskiaikaismessuja. Varmistin, että tuli ei päässyt mihinkään sijastaan ja sammuttelin valot ja sähköt ennen kuin kävelin ulos pakkaseen.

Se tuntui vain kiristyvän entisestään, joten kävin laittamassa auton suoraan virtaan, sen täytyi kuitenkin olla hereillä jo kahden tunnin päästä. Kurkistin ikkunasta talliin, jossa eläimet nuokkuivat tyytyväisen oloisina ja lähdin sitten talolle päin. Kerkeäisin hyvin käydä suihkussa ja tehdä vähän muuta ennen kuin täytyisi lähteä ajamaan kohti tatuointistudiota. Olin käynyt edellisenä päivänä kaiken varalle nostamassa kolme ja puolisataa dollaria automaatista, koska kaikilla ei ollut pankkikorttikonetta emmekä me olleet edes jutelleet mitään tatuoinnin hinnasta.

Talossa oli lämmin, keittiön leivinuuni hohkasi edelliseltä illalta kuumana ja jätin vaatteet melkein kynnykselle mennessäni suihkuun.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti13 Syys 2017, 19:41

Vilkaisen ulos, oma pysäkkini olisi näemmä jo seuraava. Olin ollut näemmä hieman omissa maailmoissani.
Painan stop -nappia ja nousen ylös penkiltäni juuri parahiksi kun bussi sihahtaen pysähtyy. Haron hiuksiani hajamielisesti ja astun ulos muutaman muun ihmisen vanavedessä.

Heti ulos päästyäni nykäisen laukkuani hieman paremmin ja kaivan taskustani tupakka-askin. Sytytän röökin ja puhallan savut ulos syvään huokaisten. Kaljahammasta hieman kolottaa, ehkä tänään pitäisi mennä käymään iltasella lasillisella tai parilla. Mutta nyt töihin.
Astelen päättäväisesti kahden liikkeen ohi, sauhuttelen röökini loppuun liikkeen edessä, tumppaan oven vieressä olevaan tuhkikseen ja astun sisään samalla kun kello ovessa kilahtaa.
Toivottavasti tulisi hyvä päivä.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Syys 2017, 20:40

Märät hiukset olivat pyyhkeen sisällä selässäni istuessani keittiönpöydän ääressä juomassa kahvia. Taisi olla päivän kolmas kupillinen jos muistin oikein, mutta kofeiini ei kyllä juuri tuonut mitään vaikutusta mihinkään. Laskin sen enemmänkin pelkäksi tavaksi kuin joksikin oikeasti energiaa tuovaksi asiaksi.

Kello ei tuntunut liikkuvan sitten millään eteenpäin, mutta kahvit juotuani menin kuitenkin kuivaamaan hiukseni ja pukemaan päälleni jotain järkevää. Kello näytti siinä vaiheessa yhtätoista ja aikaa lähtöön olisi ainakin puoli tuntia. Katsahdin itseäni peilistä mietteliäänä. Mustat reisitaskulliset housut ja kevyt samanvärinen pitkähihainen, koska oli turhauttavaa repiä montaa kerrosta vaatteita pois päältään mennessään tatuoitavaksi.

Kävin noutamassa puhelimeni laturista yläkerrasta - kukaan ei ollut yllättäenkään kaivannut minua - enkä vaivautunut katsomaan sähköpostia, vaan lueskelin lehteä välinpitämättömästi. Lopulta päädyin selailemaan ilmoituksia myytävistä ja annettavista kissoista, koska jostain syystä ajatus piti pintansa päässäni, vaikka olin jo monta kertaa todennut, että minulla oli eläimiä ihan riittämiin.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Syys 2017, 21:19

Rauhoittavaa tatuointikoneen surinaa. Vielä muutama ääriviiva niin olen valmis. Asiakas on istunut oikein rauhallisesti tuolissaan minun korjatessaan hänen kuvaansa, mutta olkavarsi olikin varsin miellyttävä ja helppo kohta sekä tatuoijalle että tatuoitavalle. Taustalla pauhaa hiljaa rockia ja hyräilen hiljaa töitä tehdessäni. Jotkut asiakkaat olivat puheliaita, tämänpäiväinen varsin hiljainen, mutta olimme me muutaman sanasen tässä töiden lomassa vaihtaneet.

"No niin. Valmista tuli", sanon kun saan kuvan korjattua ja katson työni jälkeä.
"Jes. Hienoa", asiakas sanoo ja katselee mielissään työn jälkeä. Hän maksaa työstä ja kyselen vielä muistaako hän hoito-ohjeet. Kun kaikki on kunnossa, hän menee menojaan ja minä huokaisen syvään. Meni siinä hieman pidempään kuin olin olettanut mutta reilussa puolessa tunnissa ehtisin vielä ihan hyvin syömään.

"Hei mä meen nyt syömään", totean Davelle joka istuu tiskin takana tietokoneen ääressä kalenteri toisessa kädessä.
"Pärjäiletkö?" kysäisen vielä.
"Juujuu, ihan hyvin, seuraava asiakas tulee puoli kahdelta ja meen syömään sit kun sä tuut takasin", hän toteaa nostaen katseensa koneelta.
"Ookkei", totean, heitän laukkuni olalle ja näen kun Daven irokeesi häviää taas tietokoneen näytön taakse.

Ovi kilahtaa vienosti ja ulos päästyäni sytytän röökin. Voisin käydä vaikka syömässä täytetyn sämpylän tässä lähellä... Tai pizzan. Olisikohan se jo liioittelua? En kyllä ollut taas syönyt leipää kummempaa moneen päivään. Enköhän minä ehtisi pizzalle, paikka sentään oli vain kadun toisella puolella.
Oikaisen suoraan keskeltä katua kun en jaksa vaivautua suojatielle ja suuntaan askeleni läheiseen pizzeria-kebabilaan.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Syys 2017, 21:25

Lopulta alkoi olla aika hypätä autoon ja lähteä kohti kaupunkia. Niinpä vedin normaalit rautavahvikkeiset kengät jalkaani, karvahupullisen nahkatakin päälleni sekä nahkahanskat käteeni. Varmistin, että puhelin, avaimet ja lompakko olivat taskuissani ennen kuin sammuttelin valot ja painelin pihalle ulko-ovesta. Tallissa ei palanut yhtäkään valoa, mutta näin silti päivänvalossa ikkunan kautta, kuinka lampaat liikahtelivat karsinassaan. Ne vaikuttivat varsin tyytyväisille oloonsa, joten lähdin autoa kohti.

Pudistelin mersun pienestä lumikerroksestaan, laitoin sen käyntiin ja nappasin lämmityspiuhan irti ennen kuin aloin raapata laseja. Se ei ollut mitään hauskinta tekemistä maailmassa, mutta pakollista. Lopulta olin tyytyväinen lopputulokseen ja istuin autoon, joka oli lämmennyt ihan kiitettävästi siinä pyöriessään. Se oli hyviä puolia näissä natsisaksan aikaisissa laitoksissa, että ne olivat pirun hyviä talviautoja. Lähtivät aina yskimättä käyntiin ja niiden sisätilojen lämpenemiseen saattoi luottaa kuin vuoreen.

Lähdin ajamaan kohti kaupunkia ja Anan työpaikkaa vaivautumatta vilkaisemaan osoitetta enää uudelleen. Olin jo painanut sen varsin hyvin mieleeni.
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 848
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Syys 2017, 21:48

Pizza onneksi saapuu varsin äkkiä, satun nimittäin olemaan ainoa asiakas tähän aikaan. Oikein terveellistä lounasta, salamipizzaa tuplajuustolla. Toisaalta kun minun riutunutta kroppaani katsoi, saattoi moinen rasvamättö tehdä ihan hyvääkin. Kokista vielä ruokajuomaksi terveellisyyden takaamiseksi.

Istun ikkunapöydässä ja katselen ulos - ainakin näkisin jos Irwin tulisi etuajassa paikalle. Sirottelen oreganoa pizzani päälle, sihautan puolen litran kokispullon auki ja alan syömään. Nälkäkin oli jo kiitettävä, enhän toki ollut syönyt aamulla yhtään mitään, juonut vain kupin mustaa kahvia.
Eiköhän se nälkä kohta olisi tiessään.
Poissa
Avatar

Zarroc

Aikuinen

  • Viestit: 657
  • Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Kuulen sun äänesi veden alta

Viesti15 Syys 2017, 21:53

Ajomatka sujui varsin rauhallisesti, liikennettä oli vähän ilmeisesti ihan vain pakkasesta johtuen ja olin tilanteeseen varsin tyytyväinen. Vaikka matkaa oli vain 30 kilometriä, siihen sai helposti menemään 40 minuuttia sillä, että jengiä oli tiellä kuin kylämarkkinoilla. Nyt en nähnyt kuin muutaman yksinäisen auton, jotka saattoi myös ohittaa helposti, jos ne eivät osanneet liikkua itsenäisesti eteenpäin.

Kello oli suunnilleen viittä vaille kaksitoista, kun sain autoni parkkiin tien varteen. Kävin hakemassa sille parkkilipukkeen ja lukitsin sitten ovet katsellen hetken ympärilleni. Pian huomasin kohteeni ja lähdin kävelemään ovea kohti varmoin askelin, vaikka yleensä vihasinkin uusiin paikkoihin menemistä henkeen ja vereen.
Seuraava

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron