Kirjoittaja kujakettu » 16 Helmi 2015, 21:35
Ainut ikävä puoli tässä on se että Sebastianiin tulee etäisyyttä kun tämä napittaa paitaansa auki - nouseehan hän istumaankin. Seuraan häntä tiiviisti katseellani nousten sitten itsekin istumaan, humalaani hieman haparoiden. Virne seuraa kasvoilla. Itse hän oli aiemmin maininnut sen, katsastetaan se nyt sitten hei.
Kun mies saa paidan yltään, tämä toteaa että senkun menet katsomaan. Katseeni käy ensin miehen käsivarsissa mutta sitten virne kulkeutuu suupielilleni.
"Selvä."
Ryömin sängyllä Sebastianin selän taakse ja katson kuvaa tarkkaan. Ei huono, ei lainkaan huono.
Sitten lasken käteni hänen kyljilleen, liu'uttaen ne pikkuhiljaa sitten etupuolelle hänen rintakehälleen. Siirrän miehen hiuksia pois niskan tieltä, imien sitten tämän kaulaa ja niskaa, painaen hänet tiiviisti likelle.
Siirrän toisen käteni miehen vastakkaiselle poskelle ja nostan sitten päätäni miehen kaulalta. Siirrän päätäni varovasti hänen korvansa lähelle, huulet melkein kiinni hänen korvallaan.
"Minulla on siivet", kuiskaan sitten hiljaa hänen korvaansa.
Niin, tatuointini. Ei minunkaan selkäni ollut paljas.