Don't forsake this life of yours

Onlinepelejä voit pelata kun pelikaverisi on samaan aikaan paikalla. Onlinepelaaminen on aktiivista pelaamista ja viestipituus on offlinepeliä lyhyempää, jotta peli pysyy aktiivisena. Pelin alussa tulee mainita, mihin paikkaan peli sijoittuu. Jos peli jää kesken, voit jatkaa sitä ollessasi taas samaan aikaan paikalla pelikaverisi kanssa.

Re: Don't forsake this life of yours

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Joulu 2014, 20:59

"Tietystihän minä nyt odotan, kun pyysit", virnistin miehelle ja yllätin samalla itsenikin. Eihän tästä tullut mitään jos minä aloin flirttailla eläinlääkärillekin. Selvästikin olin ollut vähän liian kauan ilman ketään, mutta toisaalta eipä minua ollut juuri kiinnostanutkaan. Eikä olisi ollut kovinkaan fiksua hommata jotain miesystävää Amsterdamissa asuessani, ei kovin moni ollut valmis muuttamaan toiselle mantereelle kun vain minä halusin.

Silti kävelin kuuliaisesti koirani kanssa odotushuoneen puolelle, vilkaisten vielä matkalla Leonhardia silmiin. Oli siinäkin kummallisen väriset silmät.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Don't forsake this life of yours

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Helmi 2015, 19:40

Katson Sebastian tarpeettoman pitkään ja tarpeettoman hämmentyneesti hänen sanansa kuultuani. Tajuttuani asian minä nyökkään hätäisesti. Vilkaisen hetkellisesti toisaalle, mutta kerkeän luoda vielä pidemmän katsekontaktin mieheen hänen astellessa koiransa kera ohitseni odotustilaan.
Suljen oven nopeasti hänen jälkeensä, ja vetäydyn takaisin huoneeseen. Katson kelloon todetakseni, ettei työaikani ole vielä virallisesti loppunut. Toisaalta minulla ei ollut enää töitä tälle illalle, enkä mitään kerkeäisi näin lyhyessä ajassa tekemäänkään. Kukaan ei siis luultavasti kuolisi, jos lähtisin hieman etuajassa - eivätkä kolleganikaan siitä luultavasti välittäisi.

Vaihdan huonetta kirjoittaakseni ihan ensimmäiseksi laskun. Ajatukseni harhailevat vähän siellä sun täällä, mutta saan - toivon mukaan - laskuun oikean summan ja palaan odotustilaan huomatakseni, ettei virkailijaa näy missään. Mihin lie takahuoneeseen tai toista lääkäriä auttamaan hänkin karannut, jokaisen työ kun täällä on varsin joustavaa.
Odotustilassa ei näy muita Sebastianin ja Hafnin lisäksi. En ole järin hyvä ihmisten kanssa, oli kyse sitten yhdestä tai kokonaisesta joukosta, ja se tekee oloni vähän hermostuneeksi.
"Hafnin lasku", huikkaan, vaikka se vähän typerältä tuntuukin, kun tilassa ei ole muita meidän lisäksemme. Niin täällä oli kuitenkin tapana, joten, no, mitäpä sitä virallisuudesta lipsumaan.
"Se joka itseään runoilijaks väittää on joko houkka tai päissään
    Sun tapa olla sanomatta mitään on ruminta runoutta mitä maa päällään pitää"
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 268
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14
Paikkakunta: Oulu

Re: Don't forsake this life of yours

ViestiKirjoittaja Zarroc » 09 Helmi 2015, 20:01

Leonhard katosi nopeasti huoneensa suojiin ja minä jäin seisomaan aloilleni koirani kanssa. Odotushuone oli kokonaan tyhjentynyt, eikä täällä kyllä näkynyt myöskään sitä virkailijakaan. Katselin ympärilleni hieman paremmin ja annoin Hafnin rauhassa nuuskia nurkkia niin kuin koiran kuuluukin. Kerkesin juuri istahtaa tuolille, kun eläinlääkäri tupsahtikin takaisin käytävään ja huikkasi, että Hafnin lasku olisi siinä.

Hymyilin jopa hieman tahtomattanikin huvittuneesti miehelle ja nousin ylös, kutsuen Hafnin takaisin luokseni reittäni taputtamalla. Paimenkoira jolkotteli vastahakoisesti luokseni ja istahti vierelleni tuijottamaan Leonhardia ottaessani laskun miehen kädestä.
"Halvempi kuin oletin", hymähdin kevyesti ja kohotin katseeni miehen silmiin.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Don't forsake this life of yours

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Helmi 2015, 20:10

Ojennan laskun miehelle ja pidän katseeni melko tiiviisti paperissa, kunnes se vaihtaa omistajaa. Kohotan katseeni miehen silmiin, hymähdän hänen sanoilleen ja väläytän lähinnä kohteliaisuudesta vinon hymyn.
"Niin", töksäytän. Katseeni lipuu Hafniin, ja unohdan hetkellisesti, mitä olin sanomassa.
"Maksatteko nyt vai vasta myöhemmin?" ymmärrän lopulta kysyä. Kiinnitän taas huomiota enemmän Sebastianiin, kuin hänen koiraansa.

Hafni vaikutti kyllä mukavalta eläimeltä. Hyvin hoidetulta ja iloiselta, joten tuskin sen omistajakaan pahimmasta päästä oli.
"Se joka itseään runoilijaks väittää on joko houkka tai päissään
    Sun tapa olla sanomatta mitään on ruminta runoutta mitä maa päällään pitää"
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 268
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14
Paikkakunta: Oulu

Re: Don't forsake this life of yours

ViestiKirjoittaja Zarroc » 09 Helmi 2015, 20:13

Toinen ei tainnut olla kovin hyvä ihmisten kanssa? Tai sitten hän ei vain pitänyt minusta juurikaan, mutta en antanut sen haitata. Olihan toinen ainakin ihan mukava silmälle, jos ei muuta. Ja hyvä eläinten kanssa, muutapa ei sitten tarvittukaan.
"Varmaankin nyt", tajusin vastata kysymykseen ja tapailin hetken taskujani. Löysin lompakon toisesta reisitaskustani ja keplottelin sieltä pankkikorttini pienen tappelun tuloksena.
"Pitäisi hommata helpommat taskut", huokaisin saadessani kortin käteeni.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Don't forsake this life of yours

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Helmi 2015, 20:32

Sebastian vastaa maksavansa nyt, ja minä liikun paremmin virkailijan tiskin taakse tietokoneen luo. Vilkaisen mieheen hänen tokaistessa jotain taskuistaan. En viitsi toistamiseen hymähtää ja toisaalta en keksi järkevää sanottavaakaan, joten päätän olla hiljaa ja keskittyä koneeseen.
"Voit laittaa kortin laitteeseen", kehotan ja jään odottamaan.

Vilkaisen kelloon uudestaan. Rico mahtoi jo odottaa minua kotona. Vilkaisen Sebastianiin miettien samalla niitä näitä, kunnes mieleeni tulee idea, jota ehkä katuisin myöhemmin.
"Käyttekö te Hafnin kanssa koskaan koirapuistoissa? Hafni ja Rico tulisivat varmaan hyvin toimeen keskenään."
Pelkään pahoin, että poskeni vaihtavat väriä punaisempaan. Vaikka eihän siinä nyt mitään epätavallista ollut, epäsuorasti kysyä ihastuttavan koiran omistavaa miestä koirapuistoon... Eihän?
"Se joka itseään runoilijaks väittää on joko houkka tai päissään
    Sun tapa olla sanomatta mitään on ruminta runoutta mitä maa päällään pitää"
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 268
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14
Paikkakunta: Oulu

Re: Don't forsake this life of yours

ViestiKirjoittaja Zarroc » 09 Helmi 2015, 20:36

Mies ei vastannut minulle mitään, mutta en välittänyt siitä. Toteamukseen oli muutenkin paha edes miettiä vastausta, joten työnsin vain tottelevaisesti kortin laitteeseen ja hetken odotuksen jälkeen näppäilin tunnusluvun.
Odottaessani kuittia maksusta tajusin Leonhardin kysyvän minulta jotain ja väkisinkin kohotin katseeni mieheen, jopa hieman hämmentyneenä. Koirapuistoon... minä ja hän? Ja koirat, tietysti?
"Emme hirveästi", vastasin rehellisesti, mutta hymyilin sitten vinosti. "Ainahan harrastuksen voi aloittaa."
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Don't forsake this life of yours

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Helmi 2015, 20:47

Sydämeni hakkaa tavallista kovempaa ehtiessäni jo miettiä sitä vaihtoehtoa, että Sebastian nauraisi minulle päin naamaa. Tai ei sanoisi mitään, kiertäisi kysymyksen... Se olisi äärimmäisen nöyryyttävää.
Vasta vastauksen saatuani ojennan hänelle kuitin, katson suoraan silmiin ja tunnen ainakin jossain määrin helpotusta.
"Jos en väärin tulkitse, tuo ei ollut kieltävä vastaus."

...hetkinen, ajattelinko juuri ääneen? No, mikäpä siinä. Käännän katseeni hyvin pikaisesti toisaalle.
"Odota", sanon nopeasti, sydän edelleen hakaten. Pyörähdän viereisessä huoneessa sen verran, että käyn nappaamassa sieltä yhden käyntikorteistani. Tämä ei ole lainkaan tapaistani, mutta kaipa elämässä piti joskus ottaa riskejä? Sitähän ne kaikkialla hokivat.
Tulen takaisin tiskin luokse ja ojennan kortin Sebastianille. Tavallisesti vakaa käteni ei toivon mukaan vapise näkyvästi, vaikka itse hienoisen tärinän tunnenkin.
"Laita viestiä... tai... jotain."
"Se joka itseään runoilijaks väittää on joko houkka tai päissään
    Sun tapa olla sanomatta mitään on ruminta runoutta mitä maa päällään pitää"
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 268
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14
Paikkakunta: Oulu

Re: Don't forsake this life of yours

ViestiKirjoittaja Zarroc » 09 Helmi 2015, 20:51

"Se voi olla niinkin", hymyilin miehelle ja vastasin katseeseen ottaessani kuitin käteeni. Työnsin sen taskuuni samalla kun olin jo miettimässä jonkinasteisia hyvästejä. Leonhard kuitenkin yllätti minut, pyysi odottamaan ja hävisi jälleen toiseen huoneeseen. Vilkaisin Hafnia hieman hämilläni, mutta koira vain heilutti minulle häntää. Mokoma kirppukasa, siitä ei kyllä ollut hyötyä miesten kanssa.
Samassa mies tuli takaisin ja ojensi minulle käyntikorttinsa, jonka otin vastaan edelleen kasvavan ihmetyksen vallassa.
"Tai jotain", nyökkäsin virnistäen ja käännyin ympäri, napaten Hafnin hihnan käteeni.

Ovella käännyin vilkuttamaan miehelle kevyesti hymyillen ja annoin sen sulkeutua hiljaa perässäni.

SEBASTIAN POISTUU.
kiitokset 8'D
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Don't forsake this life of yours

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Helmi 2015, 21:06

Toistelen mielessäni kysymystä: mitä helvettiä minä olen tekemässä? Oloni ei tunnu lainkaan varmalta tai mukavalta, kun toinen ottaa vastaan käyntikorttini. Onneksi kukaan ei ole näkemässä... Toisaalta, tätä ei olisi tapahtunut, jos joku olisi ollut samassa tilassa. Joten ehkä se olisi ollut vain positiivinen asia.
Miehen käännyttyä ympäri minä vilkaisen kenkieni kärkiä. Pudistan lyhyesti päätäni, vedän hiuksiani taakse ja vasta sitten kohotan uudestaan leukani.

Sebastian vilkuttaa minulle vielä ovelta. Hymyilen enemmän hämmentyneesti kuin iloisesti, mutta hymyilen joka tapauksessa ja vilkutan takaisin vain heilauttamalla hieman kättäni.
Että sellainen työpäivä.

    Leonhard poistuu
"Se joka itseään runoilijaks väittää on joko houkka tai päissään
    Sun tapa olla sanomatta mitään on ruminta runoutta mitä maa päällään pitää"
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 268
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14
Paikkakunta: Oulu

Edellinen

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron