Walking down the street trying to forget yesterday

Onlinepelejä voit pelata kun pelikaverisi on samaan aikaan paikalla. Onlinepelaaminen on aktiivista pelaamista ja viestipituus on offlinepeliä lyhyempää, jotta peli pysyy aktiivisena. Pelin alussa tulee mainita, mihin paikkaan peli sijoittuu. Jos peli jää kesken, voit jatkaa sitä ollessasi taas samaan aikaan paikalla pelikaverisi kanssa.

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Joulu 2014, 20:04

Koirakin lopulta väsyy leikkiin ja istuu omistajansa vierelle. Kuten arvata saattaa, pienen hämmentyneen 'ai?'-kommentin jälkeen mies sitten kysyy minulta millaisen linnun minä oikein omistan. No voi yhden kerran.
Hieron niskaani vähän hermostuneenkin oloisesti ja sitten virnistän taas vähän. No, tuskinpa hän sentään mikään hullu eläinsuojeluaktivisti oli, taikka mikään poliisi tai vastaava?
"Mä nyt toivon että et oo mikään undercover rankkuri tai joku semmonen tai oon kusessa", sanon vähän naurahtaen.
"Mut siis niin, mulla on kiivi."
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Joulu 2014, 20:12

Toinen vaikutti vähän hermostuneelta ja minä mietin, oliko lemmikki kenties vaarallinen tai laiton. En kuitenkaan aikonut soitella hänestä poliisille paljastuipa mitä tahansa, ei minulle kuulunut muiden elämät millään tavalla.
Minut kuitenkin yllätti linnun laatu. Kiivi. Sehän oli sellainen Uudesta Seelannista peräisin oleva lintu, joka ei kyennyt lentämään?
"Ahaa", vastasin neutraalilla sävyllä. "Sehän on älyttömän söpö. Miten se sinulle päätyi?"
Naurahdin rennosti, kuin en olisi lainkaan huomioinut eläimen laittomuutta.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Joulu 2014, 20:29

Odotan vähän kauhuissanikin miehen reaktiota, mutta tämä ohittaakin selvitykseni ainakin helpommin kuin Lavender silloin aikanaan, hänhän kun piti minulle ties minkäsorttiset ristikuulustelut Anktista ja sen oloista ja miten olin sen hankkinut.
"Söpö? Aa joo, onhan se, tosi lutunen", sanon vähän naurahtaen kun pääsen taas rauhoittumaan että tyyppi ei selkeästi aikonut olla niskavilloissani kiinni pienestä laittomasta eläimestä.
"Pari vuotta sitten löysin sen kotikulmilta loukkaantuneena. Otin hoiviin, niin se sitten jäi", sanon sitten vähän huvittunut sävy äänessäni.
"Se oli ihan pieni vielä sillon niin se kiinty muhun aika vahvasti. Ja ei moista söpöliiniä sitten viitsinyt enää poiskaan päästää. En mä oikein usko että se olis omillaan pärjännytkään kun se niin pitkään kerkesi jo olla mun luona kun hoidin sitä kuntoon."
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Joulu 2014, 20:32

"Siinä tapauksessa tietysti kannattaa se pitää", kohautin olkiani välinpitämättömästi. Varsinkin jos eläin kerkeää leimautumaan kovinkin paljon, on sen rääkkäämistä pistää se menemään. Huomasihan sen oikeastaan Hafnistakin, hyvä että välillä suihkuun päästi yksin menemään jos olin hetkeäkään kauemmin ollut poissa. Koira haukotteli tylsyyttään vierelläni, sen kieli oikein meni rullalle ja minua nauratti taas.
"Kylläpä se nyt esittää, että sillä on tylsää", virnistin. "Vaikka oikeasti se kyylää mistä me puhumme ja menee kantelemaan jollekulle."
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Joulu 2014, 20:37

"Jep. No, puolet asunnostani oonkin yksinomaan antanut sitten sen rakkaan lapsoseni käyttöön että sillä olisi mahdollisimman hyvät olot", sanon naurahtaen.
"Niin että ei siihen kyllä mitään koiraa millään mahtuisi. Pikkulintu vie liikaa tilaa, hah. Onhan sillä persoonaakin kyllä ihan riittämiin, ei sikäli."
Vilkaisen valkoista koiraa kun se haukottelee raukeasti. Sebastian puhuu siitä miten koira vain esittää että sillä on tylsää vaikka oikeasti kuunteleekin valppaana, vitsaillen miten koira menisi kantelemaan jollekulle puhumisistamme.
"No, kunhan ei mene viranomaisille laulamaan", tokaisen virnuillen, "haluaisin mieluusti pitää pikkuisen ystäväni kotona."
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Joulu 2014, 20:43

"No sillähän on mukavaa sitten", virnistin Lawrencen tavalle käyttää puheenpartta rakas lapsonen. Olihan se varmaankin, en voinut sitä lainkaan kieltää. Ja helvetin hellyyttävä semmoinen pieni eliö tietysti oli.
"Ei se uskalla mennä mihinkään livertelemään", naureskelin. "Meitä sitoo vaitiolovelvollisuus."
Ainakin minua sitoi, mutta eiköhän se ollut Hafninkin homma. Tähän asti ainakin siihen oli saattanut luottaa oikein mainiosti. Se vinkui vähän, töni kättäni kuonollaan ja meni sitten makuulleen, heiluttaen kuitenkin häntäänsä niin, että osui sillä jatkuvasti jalkoihini.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Joulu 2014, 20:50

"Joo, hyvä ettei paremmat olot kuin mulla itelläni", sanon vitsaillen. No mutta toisaalta pidinpä minä sen huoneen ainakin siistimmässä kunnossa kuin muun kämpän. Ehkä minä joskus oppisin vähän järjestelmällisemmäksi.
Kun Sebastian tokaisee että heitä sitoo vaitiolovelvollisuus, hymähdän vähän huvittuneesti.
"No se on ihan hyvä. Ja ehkä tuo karvapallero kaverisikin nyt sen verran minuun tykästyi ettei mene minusta puhelemaan ikäviä", sanon koiraa katsellen, joka vaikuttaa vähän vaativan miehen huomiota.
Koira käy makuulleen ja minun katseeni osuu pinkkiin firbeeseen maassa.
"Vähän ikävä sää kyllä ulkona riehumiseen. Tällainen loskapaskakeli.. mistä moinen idea vielä tulla merenrannalle tällä säällä?"
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Joulu 2014, 20:56

"Niin on Hafnillakin", virnistin hymyillen. "Jos se menee nojatuoliin nukkumaan, niin minä menen sohvalle."
Ei tuon kokoisen koiran kanssa jaksanut sellaisesta asiasta tapella, sama kai se oli mistä sitä televisiota katsoi - jos ylipäätään katsoi. En minä hirveästi, joskus elokuvia. Uutisia en yleensä seurannut, maailma ei minua kiinnostanut niin paljoa.
Samassa Lawrence kysyi miksi tulin tällä ilmalla rannalle. "Minussa on vähän sekopään vikaa", hymähdin. "Mitä huonompi keli, sen varmemmin ulos."
Ja tietysti viikonloput olivat ainoita aikoja, milloin pääsin kunnolla pihalle. Joskus en silloinkaan.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Joulu 2014, 21:01

"Hahaha, taitaa olla itse asiassa yleinenkin vika lemmikinomistajien kesken", tokaisen lopulta huvittunut sävy äänessäni.
"Vaikka onhan niitäkin jotka eivät pidä eläimiään niin hyvin. Mutta niiden vastuullisempien osalta ainakin tuo tuntuu olevan toistuva kuvio...", jatkan vähän mietiskelevään sävyyn. Oli sitä itse tullut ainakin kuultua yhdestä jos toisestakin kaverista joka vaikkapa nukkui ties millä solmulla kissansa tai koiransa takia.

Kun Sebastian toteaa että hänessä on vähän sekopään vikaa, virnistän.
"No mikä ettei. Pitäähän sitä vähän rajoja koetella. Vaikka itse olisin aiemmin kyllä luonnehtinut tätä päivää lähinnä hiljaiseksi ja ikävystyttäväksi."
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Joulu 2014, 21:03

"Taitaahan se olla vähän sellaista", virnistin. "Oli minulla yksi kaveri, joka nukkui hevosensa kanssa aina silloin, kun se oli kipeänä. Siis samassa karsinassa, oljilla."
Andréa oli helvetin kumma tyyppi ja hänestä puhuminen tuntui edelleen todella oudolta, mutta ei enää sattunut niin kuin joskus. Pidin sitä hyvänä merkkinä.
"Niin no, ehkä siksi lähdinkin ulos", kohautin jälleen harteitani. "Hafni piristää joka kerta."
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Joulu 2014, 21:07

"Aika suloista tavallaan", totean kun mies selvittää ystävästään joka oli nukkunut samassa karsinassa hevosensa kanssa tämän ollessa sairaana. Ja voisin itse asiassa hyvin kuvitella itseni tekevän ihan samalla tavalla jos minulla sattuisi moinen elukka olemaan.
"No se on ihan hyvä", sanon hymyillen kun Sebastian toteaa Hafnin piristävästä vaikutuksesta.
"Minä lähinnä ajattelin että pakko kai se on tänään käydä ulkonakin. Mutta enpä minä pitkälle ehtinyt kävellä kun tuo vouhkaaja tuli vastaan", sanon nyökäten päätäni vaalean koiran puoleen joka makoilee niin viattomasti maassa esittäen syötävän suloista.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Joulu 2014, 21:10

"Ei se ollut kivaa kun se tuli lannanhajuisena viereen nukkumaan", minä nauroin. En ollut oikeasti välittänyt, mutta kyllä se hevosenhaju oli joskus hieman meinannut häiritä. Olin kyllä kerran nukkunut sen elukan kanssa itsekin samassa paikassa, ihan vain Andréan takia.
Kuuntelin Lawrencen pakotetusta menosta pihalle ja hymyilin.
"Niin, ulosmeneminen on joskus turhauttavaa."
Hafni vispasi jälleen hännällään kun tajusi, että siitä puhuttiin. Välillä minusta näytti, että se hymyili. Hupsuja nämä eläimet.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Joulu 2014, 21:16

En voi olla nauramatta kun kuulen miehen seuraavan kommentin.
"Auts, okei, se ei kuulosta ihan niin ihastuttavalta", tokaisen sitten huvittunut sävy äänessäni.
"Mutta hei, mitäpä sitä ei tekisi rakkaittensa tähden?" Viittasin lauseellani varsinaisesti eläimiin, mutta pätihän se ihan yhtä lailla kaikkiin muihinkin.

Koira tuntuu kyllä heti huomaavan kun keskustelu käväiseekään sen suunnalla.
"Onhan se. Siinä mielessä se koira olisi kätevä niin pakottaisi ulos silloinkin kun ei huvita. Mutta minkäs teet."
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja Zarroc » 14 Joulu 2014, 21:18

"Sepä se", vastasin ja hymyni kuoli naamaltani. Miksi en ollut tehnyt kaikkea Andréan tähden? Hyvänen aika, hän oli ollut rakkain asia elämässäni ja olin antanut hänen mennä ihan yhtä helposti, kuin heittänyt vanhat kengät roskakoriin. Tarpeettomana ja hyljäten.
Siirsin katseeni Hafniin, se käänsi päätään niin, että pystyi katsomaan minua ja tajusin, että se aisti tunnetilani muuttuneen. Koira nousi seisomaan, ravisteli itseään vähän ja tarttui hihnaan, joka roikkui edelleen mitäänsanomattomana kädessäni. Päästin irti siitä ja koira lähti viilettämään nahkahihnan kanssa autoa kohden kuin viimeistä päivää.
"Ai, nyt se taluttaa jo itseään", nauroin, vilkaisten Lawrenceen. "Pitää varmaan mennä. Mutta hei, nähdään joku päivä tai jotain?"
Kyllähän täällä kannattaisi jonkinlaisia tuttuja hankkia.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 657
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Walking down the street trying to forget yesterday

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14 Joulu 2014, 21:28

Miehen hymy tuntuu katoavan äkisti lauseeni jälkeen. Iskinköhän vahingossa arkaan paikkaan? En kuitenkaan ehdi murehtia asiaa sen enempää tai vaivata sillä muutenkaan itseäni kun koira vaatii huomiota ja päättää sitten että on mitä ilmeismmin aika lähteä.
"Niin näköjään", totean naurahtaen kun Sebastian toteaa koiran taluttavan jo itseään. Sitten hän toteaa että hänen täytyisi mitä ilmeisimmin mennä.
"Joo ei siinä mitään, mee vaan. Munkin varmaan pitää jo tästä lipua tekemään jotain ruokaa itelleni tai jotain, leikkiä normaalia tylsää sunnuntai-iltaa", tokaisen virnistäen.
"Mut nähdään vaan. Öömm haluutko numeron tai jotai?" pieni varautuneisuus minulla oli aina oman puhelinnumeroni antamisen suhteen mutta ainahan sitä pystyi vaihtamaan tai muuta jos tuli ongelmia. Ja Sebastian nyt vaikutti mukavalle kaverille jolla ei myöskään ollut selkeästikään aavistustakaan bänditaustani joten tuskinpa hän rupeaisi mitään faneja perääni käännyttämään.
Avatar
kujakettu
Ylläpitäjä
 
Viestit: 849
Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
Paikkakunta: Mli

EdellinenSeuraava

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron