Nothing's ever what we expect

Onlinepelejä voit pelata kun pelikaverisi on samaan aikaan paikalla. Onlinepelaaminen on aktiivista pelaamista ja viestipituus on offlinepeliä lyhyempää, jotta peli pysyy aktiivisena. Pelin alussa tulee mainita, mihin paikkaan peli sijoittuu. Jos peli jää kesken, voit jatkaa sitä ollessasi taas samaan aikaan paikalla pelikaverisi kanssa.

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Zarroc » 08 Kesä 2015, 21:58

"Olemme siis melko samoilla linjoilla", totesin miehelle kun hän oli lopulta saanut pohdintansa päätökseen ja päätynyt homoliittoihin. Se sai taas minut vilkuilemaan hänen paitaansa vodkani yli aavistuksen kiinnostuneempana ja vähemmän huvittuneena kuin aiemmin.
"Olisihan se kiva, talo, koira, auto... No sitä vaimoa en tarvitse", naurahdin ja mietin, oliko tämä nyt oikea paikka kaapista tulemiselle.

Olkoon, ei koskaan ollut väärääkään aikaa sille.
"Ah tosiaan, onko sinulla sitten vaimoketta kiikarissa?" virnistin Leonhardille, vaikka enpä tiedä oliko noin nätti aviomiesainesta. Kenties siitä vaimonkin saisi, vähän kun vodkassa uittaisi.
Join hieman lasistani, vaikka sekotussuhde oli kyllä varsin perseestä, en vain tiennyt mihin suuntaan.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 663
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Sussu » 08 Kesä 2015, 22:24

Vilkaisen Sebastianiin miehen todetessa meidän olevan melko samoilla linjoilla.
Alan hörppiä taas nopeahkoon tahtiin juomaa saatuani sen käsiini. Puheenaihe hermostuttaa minua vähän, vaikka toisaalta seksuaalinen suuntautumiseni ei ole minkään sortin salaisuus, tai suuri ongelma minulle.

Sitten hän kysyy, onko minulla vaimoketta kiikarissa, jolloin pyöräytän silmiäni.
"Ei, varsinkaan sitä vaimoketta. Katselen lähinnä potentiaalisia miehiä, mutta tuntuvat olevan kiven alla." Otan kulauksen juomastani, ennen kuin katson Sebastianiin aavistuksen jännittynyt hymy kasvoillani.
"Mites itselläsi?"
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 275
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Zarroc » 08 Kesä 2015, 22:29

Odotin tuota vastausta jossain alitajunnassani, mutta tapa millä mies toi sen esille... Niin huolettomasti ja huvittuneesti, se sai minut melkein vetämään vodkat väärään kurkkuun. Tyydyin vain yskähtämään vaiteliaasti samalla kun yritin saada aivoni toimimaan edes jotenkuten. Annoin katseeni levätä Leonhardissa, halusin tietää oliko tämä aihe hänelle yhtä varovainen kuin minulle toisinaan.

"Tiedätkö, olen aina pitänyt tuollaisista kauluspaidoista", vastasin miehelle neutraaliin sävyyn, katse nyt koko keholta häntä mittaillen. "Enkä minä mielestäni kiven alla ole."
Osasin ainakin häpeilemättä tarjota itseäni, jos en muuta. Vodkan pohja häämötti jo, eikä mikään ihme.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 663
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Kesä 2015, 19:05

Alkoholi on selvästikin tujahtamassa nuppiin. Huomaan sen, kun minua alkaa naurattaa hillittömästi Sebastianin toteamus kauluspaidastani.
"Omistatko itse montakin vaaleansinistä kauluspaitaa?"
Ei hän ainakaan minulle ollut näyttäytynyt missään värikkäässä. Eikä se ehkä ollut hänen sanojensa pointti, mutten selvästikään mieti enää ennen kuin ajattelen... Eikä järjenjuoksuni ainakaan nopeudu tätä Gin Tonicia siemaillessani.

"Jos miellät itsesi potentiaaliseksi mieheksi, niin mitä sinä sitten sinkkuna teet?" kysyn aavistuksen piikittelevään sävyyn, mittaillen Sebastiania samanaikaisesti katseellani.
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 275
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Zarroc » 09 Kesä 2015, 19:14

"En omista, mutta ei se tarkoita ettenkö pitäisi niistä", hymyilin. "Suosin enemmän mustaa, punaista, sinistä ja violettia mallia."
Oli ihan pakko vilkaista mitä minulla oli juuri nyt päälläni, koska eihän tuollaisia pikkujuttuja voinut muistaa. Ei kauluspaitaa, vaan tummanharmaa neule jossa oli ihan nätti kaula-aukko. Kappas vain, olin siis joskus osannut ostaa hyvännäköisiäkin vaatteita.
Miehen piikittelevä äänensävy sai minut kohottamaan kulmaani kevyesti.
"Noh, eivät kaikki muut ole unelmamiesainesta jos minä olen", huokaisin hieman virnistäen ja join vodkani pois. Tästähän saattaisi tulla ihan kiinnostavaa, ellei Leonhard alkaisi taas jäkittää vastaan.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 663
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Kesä 2015, 19:35

Nyökyttelen hyväksyvästi Sebastianille. Aivan, aivan, mutta se niistä kauluspaidoista. Itse kyllä olen hyvinkin tarkka vaatteistani ja kiinnostunut jossain määrin muodistakin, mutta ajatukseni eivät ole nyt sillä tasolla, että minua kiinnostaisi keskustella vaatteista.

Jaa, vai vielä unelmamiesainesta...
Naurahdan Sebastianin sanoille ja pyöräytän vähän silmiäni.
"Niin, ymmärrän. Onhan se varmaan aika rankkaa yrittää siinä tilanteessa etsiä tasoistaan", hymähdän huvittuneeseen sävyyn, kääntäen sitten hetkeksi katseeni kädessäni olevaan lasiin, jossa ei ole paljon jäljellä.
Huh, pääni alkaa tosiaan sumentua pikkuhiljaa. Mutta ei se mitään, tilaan rommikolan.

Vino hymy kohoaa huulilleni muistaessani jotain.
"Onko loppuillan suunnitelma tosiaan nukkua autossa?" kysäisen Sebastianilta, maistaen vasta sitten uutta juomaani.
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 275
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Zarroc » 09 Kesä 2015, 19:39

"Uskoisin, että tiedät tunteen", hymähdin miehelle samaan tapaan kuin hän minulle ja aloin jälleen miettiä, mitä seuraavaksi tilaisin. Päätin ottaa saman kuin hänkin, rommikola menisi kyllä tässä muun keskustelun oheessa vallan hyvin.
Leonhard päätti avata hieman hiljenneen keskustelun uudestaan, enkä voinut peittää pientä virnettä, joka kohosi huulilleni.
"Äskeiseen keskusteluumme viitaten, voimme ottaa hotellihuoneenkin", totesin ja join hieman lasistani. "Se voisi olla kaikin tavoin miellyttävämpi."

Niin, näin pitkänä ihmisenä autossa nukkuminen oli varsin ahdistavaa.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 663
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Kesä 2015, 19:57

"En oikeastaan. Minulla on rima korkealla ihan muuten vain, ei siksi, että itse olisin lähelläkään unelmamiestä", virnistän, joskin vähän vaisummin. Työ on minulle kaikki kaikessa, enkä muutenkaan ole erityisen hyvä ihmissuhdeasioissa.
Ehkä siis parempi vain kuolla yksinäisenä eläinlääkärinä. Vanhana lohduttautua ajattelemalla, että olin ainakin elämäni aikana auttanut monia eläimiä ja siinä sivussa heidän omistajiaan.

Sebastian ehdottaa auton sijaan hotellihuonetta.
"Ajatus kuulostaa kyllä houkuttelevalta... tarkoitan, houkuttelevammalta kuin auton takapenkki", sanon edelleen hymyillen. Yritän jopa olla innostumatta liikaa ajatuksesta, kuinka kivaa olisi vaihteen vuoksi yöpyä hotellihuoneessa, joka varmaan olisi makuuhuonettani hienompi.
Tosin, saatan olla kohta niin humalassakin, etten tajuaisi edes, missä olen. Voisi hidastaa tahtia. Siis ottaen huomioon etten ole lainkaan varma siitä, kuinka hyvin osaan humalassa esittää olevani edes lähestulkoon selvinpäin...
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 275
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Zarroc » 09 Kesä 2015, 20:03

"Nyt sinä sait minusta uskomattoman kusipäisen kuvan, onnittelut", hymähdin rentoon sävyyn. Loppujen lopuksi minua ei voinut vähempää kiinnostaa mitä ihmiset minusta ajattelivat, mutta kai joskus voisi vähän ajatellakin. Tai sitten ei, keskityin nauttimaan rommikolastani ja sen tuomasta alkoholista täysin siemauksin. Jos Leonhard pitäisi minua kamalana ihmisenä, hän olisi lähtenyt kävelemään jo aikaa sitten.
Tyrskähdin hieman miehen sanoille houkuttelevasta ajatuksesta ja pudistin sitten päätäni. Mielestäni kanssani hotellihuoneen jakamisessa ei ollut mitään houkuttelevaa, mutta enhän minä hänestä tiennyt.
Annoin tummuneen katseeni kulkea miehen vartalolla kevyen painostavasti, pieni hymy huulillani kareillen. "Pitää varmaan hommata huone sitten kun tämä tiski on kulutettu."
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 663
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Kesä 2015, 20:22

Kohautan olkiani Sebastianin toteamukselle, virnistäen sitten.
"No jaa. Olisin lähtenyt jo autoon nukkumaan humalaani pois, jos vaikuttaisit pahemman luokan kusipäältä... Mutta itsevarmuushan on vain seksikästä, kai." Itserakkaus oli sitten asia erikseen, mutta tähän mennessä olen aika vaikuttunut siitä, että Sebastian on hyvä mies.
Tai sitten se on vain tämä alkoholi, joka saa minut pitämään kaikista, jotka vaikuttavat edes suunnilleen mukavilta. Ei se mitään.

"Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta", nyökkään hyväksyvästi. Keskityn nyt lähinnä lasini tyhjentämiseen, mutta katselen sivusilmällä Sebastiania, joka tuntuu katselevan minua. Tai sitten vain toivon... ei, kun siis luulen niin.
"Minä en ainakaan kestä juoda paljon enempää", totean. Oloni on varsin jännä, ihan mukavalla tavalla rentoutunut kylläkin.
Jos olen järkevä, lopetan nyt kun pystyn yhä ajattelemaan selkeästi. Tai no, en selkeästi, mutta jos oikein kovasti yritän, kykenen jotenkin ajattelemaan. Ja pystyisin toistaiseksi kävelemään omin jaloin hotellihuoneeseen. Ainakin uskoakseni.
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 275
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Zarroc » 09 Kesä 2015, 20:29

Seksikästä? No niin kai se sitten oli, pakko kai tuollaista miestä oli uskominen. En sanonut mitään enää, hymähdin vain hiukan huvittuneena ja jatkoin rommikolani litkimistä rauhalliseen tahtiin.
"No mutta, onhan se hyvä kun tietää omat rajansa", totesin tyynnyttelevästi, mutten silti osannut olla ihan pokkana. "En vain tiedä kannattaako sitä aina ajatella niin."
Ehkä osittain sen takia, saatuani rommikolan kokonaan alas, tilasin meille yhdet vodkashotit. Vain yhdet, mikä oli sinänsä ihmeellistä tällaisessa tuntuvassa nousuhumalan tapaisessa. Vai kenties olin jo humalassa, eihän tuota ikinä tiennyt.

Leonhard oli aivan liian rajoittunut tähän elämään, ainakin vielä.
"Mutta kuten todettua, rajat ovat joskus vähän häilyväisiä", kohautin olkiani ja otin shottilasin käteeni, siitä vielä kuitenkaan juomatta.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 663
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Kesä 2015, 20:52

"Niin kai sitten", mutisen vasta Sebastianin tilatessa meille vodkashotit. Sitä ennen vain katson häneen, enkä oikein tiedä, mitä ajatella. En minä ole tottunut ylittämään rajoja, ei siitä yleensä seuraa mitään hyvää.
Olen vähällä selittää jotain lisää siitä, ettei tämä mielestäni ole oikea paikka ainakaan juoda itseään pöydän alle, mutta eiköhän Sebastiankin tiedä sen. Eiköhän hän tarkoittanut ihan yleisellä tasolla, että aina ei kannattanut ajatella niin ja rajat ovat häilyväisiä ja niin edelleen.

Juon rommikolani hiljaisuudessa loppuun ja katson sitten mietteliäästi vodkashottiin.
"Paskat rajoista", minä lopulta hymähdän, kumoan shottilasin sisällön kurkusta alas, ja sitten tilaan puolestani meille toisetkin vodkashotit. Vasta sitten katsahdan Sebastianiin, jo lievästi huvittuneena.
"Mutta kohta oikeasti sinne huoneen puolelle, kun kykenen vielä etenemään muutenkin kuin konttaamalla tai ryömimällä."
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 275
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Zarroc » 09 Kesä 2015, 21:09

Leonhard ei kumma kyllä sanonut vastaan, ainakaan niin, että minä olisin mitään tajunnut. Tietysti aloin olla jo sen verran tukevassa kunnossa pikku hiljaa, että en pieniä piiperryksiä huomannutkaan. Kyllä mies varmaan karjaisisi jos oikeasti jotain asiaa olisi.
Seurasin vierestä, kun hän kumosi shotin kurkustaan alas ja tilasi meille seuraavat. Virnistäen join omanikin nopeasti, kuunnellen tarkkaavaisena hänen varsin järkevää toteamustaan.
"Harmi kun täältä ei saa juomia mukaan", huokaisin kuitenkin heti ryöminnän jälkeen ja kilistin miehen kanssa pieniä laseja.
"Pitäisi varmaan päästä respaan asti ottamaan se huone."
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 663
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Sussu » 09 Kesä 2015, 21:23

Tai ehkä ihan hyvä, ettei täältä saa juomia mukaan, mutta sitä en sano ääneen.
Sen sijaan hymisen vain jotain vastaukseksi, kohotan shottilasin taas ja kilistyksen jälkeen juon vodkan. Kaikki juomani alkoholi ei ole millään noussut päähäni, ja jäisi vain nähtäväksi, minkä sortin humalassa olisin hetkeä myöhemmin.
Kunhan en alkaisi kontata, huutaa, itkeä tai käyttäytyä muuten kuin 6-vuotias, niin hyvä juttu. Kyllä minä yleensä käyttäytyä osasin humalassakin, mutta eihän sitä ikinä tiennyt.
Toisaalta, emme me niin paljon olleet juoneetkaan... Emmehän?

"Sinne siis", totean ja laskeudun baarijakkaralta jo valmiiksi. Ei maailma ympärillä tunnu vielä pahastikaan heiluvan, mutta saan silti keskittyä siihen, etten huoju epäilyttävästi.
Avatar
Sussu
Murrosikäinen
 
Viestit: 275
Liittynyt: 24 Loka 2013, 16:14

Re: Nothing's ever what we expect

ViestiKirjoittaja Zarroc » 09 Kesä 2015, 21:33

Saatuamme shotit alas Leonhard lähti varsin ripeästi ainakin alas baarijakkaralta. Seurasin hetken kuluttua perässä väläytettyäni vielä yhden hymyn sille baarimikonpoikaselle, jonka olisin varmaan ottanut mukaan ellei tätä miestä vierelläni olisi ollut.
Respaan ei ollut kovin pitkä matka, se oli ihan onnikin toisaalta, koska odotin koko ajan milloin alkoholi oikeasti jysähtäisi päähän.
"Monenko hengen huone tässä pitäisi ottaa?" kysyin Leonhardilta päästyämme seuraavalle tiskille asti, jossa oli joku liian pirteä täti kellonaikaan nähden.
Katseeni jumitti seuralaiseeni ja minulle olisi kelvannut, vaikka olisimme sinne autoonkin päätyneet.
Avatar
Zarroc
Aikuinen
 
Viestit: 663
Liittynyt: 24 Loka 2013, 15:31

EdellinenSeuraava

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron