Tänään on 21 Marras 2018, 02:38


Anatoly Olesky

Hyväksyttyjen mieshahmojen esittelyt tänne.
  • Kirjoittaja
  • Viesti
Poissa
Avatar

kujakettu

Ylläpitäjä

  • Viestit: 846
  • Liittynyt: 19 Loka 2013, 12:46
  • Paikkakunta: Mli

Anatoly Olesky

Viesti12 Helmi 2018, 03:08

Kuva

Nimi: Anatoly Olesky
Lempinimet: Ana
Sukupuoli: mies
Syntynyt: 16.7., 27 vuotta
Ammatti: tatuoija
Muuta huomioitavaa: Anatolylla on Ménièren tauti vasemmassa korvassa joka aiheuttaa tälle satunnaisia kohtauksia ja jonka takia hänen kuulonsa on heikko. Ana osaa lukea huulilta mutta kuulee myös oikealla korvalla kohtuullisesti.
Pelityspaikka: Snowfinch
Pelaaja: kujakettu
Ensiesiintyminen Snowfinchissä: 01.10.2016

ULKONÄKÖ
Ana on hyvin hoikka ja hieman riutuneen näköinen ilmestys vaikkei täysin lihakseton olekaan. Hänellä on pituutta 176 senttimetriä mutta painoa vähänlaisesti. Hän ei ole kovin harteikas, hänellä on pitkät sirot jalat sekä pitkäsormiset kädet joissa on usein sormuksia. Torsossa on useita arpia eri puolilla, eniten yläkropassa, mutta ne on pitkälti peitetty tatuoinneilla. Käsivarsissa on itse aiheutettuja viiltelyarpia mutta myös ne on pitkälti peitetty. Anan rinta on tatuointien peitossa ja käsivarsissa on niitä myös jonkin verran, tyyliltään neo traditional. Kaulaa/niskan seutua koristaa oikealla puolella korvantaustaa kohti lentävä lintuparvi.

Kasvoistaan Ana on hieman rujon näköinen. Tummat silmänaluset varjostavat alati hänen kasvojaan ja hänen poskensa ovat lommolla. Leukaperät ovat kulmikkaat ja voimakkaat, korvat pienet ja kärjestään hieman menninkäismäisen terävät. Oikeassa korvassa on vierekkäin kaksi rustolävistystä. Silmät ovat vähän alakuloisen näköiset ja väriltään siniset. Kulmakarvat ovat voimakkaat ja tummat, oikeassa kulmassa on koru. Nenä olisi muuten luotisuora mutta useampi isku nenän alueelle on tehnyt siitä hieman vinon. Analla on yleensä pieni leukaparta, muuten hän ajelee kasvonsa eikä karvankasvu ole kovin voimakasta. Hiukset ovat tummanruskeat ja leikkaus on takaa lyhyt ja sotkuinen, edessä on vasemmalle puolelle kaartuva pitkä otsatukka johon Ana laittaa toisinaan geeliä tai muita muotoilutuotteita pitääkseen sen suurinpiirtein kuosissa. Hiukset kasvavat lyhyiksi pulisongeiksi korvien eteen.

Vaatetus koostuu yleensä isohkoista vaateparsista. Reisitaskuhousut ovat hyvin tyypilliset housuina, kengät yleensä sellaiset mitkä sattuvat olemaan mukavat, ehjyys on toissijainen seikka. Tennarit ovat yleiset kengät, talvella maiharit mikäli mies jaksaa panostaa siihen että jaloilla olisi lämmin. Mies pitää myös paljon huppareita sekä liian isoja t-paitoja.


LUONNE
Ana on kovia kokeneesta olemuksestaan huolimatta ennen kaikkea taistelijasielu. Hän on oppinut pitämään huolen itsestään ja pitämään puoliaan aina, oli se viisasta tai ei - hän kun ei usein ota huomioon uhitellessaan sitä ettei ole fyysisesti mitenkään hyvässä kunnossa tai suurikokoinen. Anatoly saattaa olla toisinaan hyvin rasittavaa seuraa ruvetessaan uhittelemaan, väittämään vastaan ja haastamaan riitaa omaksi huvikseen. Hän on myös hyvin omapäinen ja keksiessään jotain typerää, hän todennäköisesti myös toteuttaa sen.

Anatoly on elämänsä aikana kokemistaan kokemuksista ehkä hieman katkera ja useimmiten välttelee turhaa sekä turhan läheistä ihmiskontaktia jos mahdollista. Hän viettää paljon aikaa omissa oloissaan tai on mieluusti sellainen ohimenevä tuttava jota ei muisteta enää huomenna ja jota ei tervehditä kadulla. Hän on mieluusti vain pysähtyvä henkäys ohikulkijoiden elämässä. Seuraahan hän toki kaipaa siinä missä kuka tahansa muukin mutta hän ei luota muiden pysyvyyteen elämässään tai muihin ylipäätään - siksi baarituttavat ovat yksinkertaisempia.

Anan sairaus vaikeuttaa tämän elämää toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän, mutta koska mies ei aktiivisesti pidä huolta elintavoistaan, hän saattaa saada välillä kohtauksia paljonkin. Tyypillisintä hänelle on voimakas huimaus ja häiriöäänet korvissa, toisinaan myös pahoinvointi oksenteluna. Joskus häneltä saattaa mennä yllättävästi tasapaino. Miehen kuulo ei ole hyvä sillä Ménièren tauti on ollut hänellä jo vuosia ja varsinkin alussa kohtauksia oli paljonkin. Mies on siinä rajalla tarvitsisiko hän vasempaan korvaansa kuulolaitteen vai ei - hän kuulee puheen tarpeeksi rauhallisessa ympäristössä ja keskittyessään ihan hyvin, mutta kaikenlainen hälinä sotkee hänen kuulonsa. Sen tähden mies on opetellut lukemaan huulilta. Ana ei nimittäin mielellään kerro taudistaan. Baarissa ollessaan hän tietyn humalarajan jälkeen harvoin ymmärtää kunnolla keskustelukumppaniaan koska ei hälinän vuoksi kuule saatika ymmärrä toista ja keskittyminen huulilta lukemiseen voi olla vaikeaa. Siksi hänelle sattuu mahdollisia tappeluita myös silkoista väärinymmärryksistä.

Kaiken kaikkiaan Anatoly on oikeasti ihan järkevä mies josta voisi olla kunnolliseksikin keskustelukumppaniksi ellei hän niin aktiivisesti välttelisi seuraa. Kaikista suurimmat ongelmat tämän ihmissuhteissa johtuvat kuitenkin tämän hälläväliä -asenteesta.

MENNEISYYS
Anatoly syntyi helteisenä kesäpäivänä Yhdysvalloissa äitinsä toiseksi lapseksi. Pojalla oli neljä vuotta vanhempi isoveli, Vadim, sekä isä jota hän ei koskaan tavannut, tämä oli nimittäin jättänyt odottavan äidin raskauden puolivälissä ja lähtenyt. Ukrainasta kotoisin oleva nainen oli yksin poikiensa kanssa - ja mikä pahinta, kuopus ei vaikuttanut täysin terveeltä.

Ana syntyi keskosena ja oli hyvin pieni sekä hintelä ja tämän äiti pelkäsi tämän selviämisen puolesta. Lääkäreille hän ei uskaltanut mainita raskaudenaikaisesta päihteidenkäytöstä joka oli riistäytynyt hallinnasta tämän jäätyä hätääntyneenä yksin miehensä lähtiessä.

Kouluikään ehtiessään Ana oli kasvanut hinteläksi mutta itsepäiseksi pojankoltiaiseksi jolle isoveli oli paras ystävä. Muita ystäviä Analla ei ollutkaan, hän nimittäin oli jatkuvana kiusaamisen kohteena ja joskus tämä saatettiin jopa hakata kotimatkalla. Isoveli opetti miten puolustautua ja lyödä takaisin - sillä seurauksella että jälki-istunnot, puhuttelut, mustat silmät ja lohjenneet hampaat tulivat poikaparalle tutuiksi. Yksinhuoltajaäiti pudisteli päätään ja ojensi poikiaan mutta hänenkin voimavaransa olivat rajalliset varsinkin hänen yrittäessään päästä eroon omasta alkoholinkäytöstään kokonaan poikiensa vuoksi.

14-vuotiaana Ana oli pieksetty lukemattomia kertoja ja se oli kovettanut pojan ottamaan etäisyyttä kaikkiin. Poika oli mahdollisimman piilossa kaikilta välitunnit tupakoiden koulun nurkalla, usein tunnitkin. Opettajatkin haukkuivat tyhmäksi vaikka enimmikseen Anaa ei vain kiinnostanut. Vadim ei yrittänyt väkisin saada veljeä tekemään mitään mitä tämä ei halunnut, mutta kun hän sai teini-ikäisen Anatolyn kiinni huumeiden käytöstä, hän yritti vähän ravistella veljeensä järkeä. Ana kuitenkin vain kohautti harteitaan.

Vadim muutti kotoa kun Ana oli kuusitoista. Se oli pojalle kova paikka ja silloin hän alkoi karkailla kotoa, ollen välillä viikkojakin poissa. Äiti sai alinomaan soitella poliiseille ja milloin kenellekin että poika oli jälleen karkuteillä ja lopulta nuhteiden kera poika sitten palautettiin kotiin. Yleensä tullessaan Analla oli nippu uusia mustelmia ja arpia muassaan mutta niistä poika ei puhunut, joskin arvata saattoi että sekalainen päihteidenkäyttö ja “väärissä piireissä” liikkuminen jatkui.

Oli sentään yksi muukin Anaa kiinnostava asia kuin päihteet joilla hän turrutti kokemaansa kipua ja yksinäisyyttä - taide. Hän piirsi ja maalasi vimmalla, ja se oli ainoa asia joka häntä oikeastaan kiinnosti. Kuin ihmeen kaupalla poika pääsi parikymppisenä opiskelemaan graafiseksi suunnittelijaksi, äidin ollessa kiitollinen että tämä pääsi sittenkin eteenpäin elämässään ja tästä ei tarvitsisi olla koko ajan huolissaan.

Ana pakkasi laukkunsa ja muutti opintojen perässä toiseen kaupunkiin, muutaman tunnin matkan päähän kotikaupungistaan. Opiskellessa päihteet silti vetivät lähes entiseen malliin, varsinkin kun äiti ei enää ollut vahtimassa pojan tekemisiä sitäkään vähää mitä aikaisemmin.

Ensimmäisenä talvenaan uudessa kaupungissa Anatoly sai influenssan ja keuhkokuumeen. Paraneminen oli hidasta ja vaikeaa eikä sitä helpottanut se että tupakointia hän ei suostunut lopettamaan edes sairauden pahimmassa vaiheessa. Toivuttuaan jotenkuten kelvolliseen kuntoon, Ana lähti jälleen yhdelle päihteenhuuruisista reissuistaan, päätyen baarin ulkopuolella pilkun jälkeen tappeluun miehen kanssa jolle Ana oli täysin surutta soittanut suutaan.
Promilleja oli enemmän kuin tarpeeksi eikä hintelällä Analla ollut toivoakaan vastustajansa selättämisestä mutta tämä ei estänyt häntä yrittämästä. Ana sai kuitenkin mieheltä kovan iskun nyrkistä kasvoihinsa, ja sillä hetkellä tapahtui ensimmäisen kerran jotain mihin Ana ei osannut varautua ja jonka hän pisti ensimmäisenä vain humalan piikkiin. Anaa oli huimannut hieman jo siitä asti kun hän pääsi baarista ulos, mutta nyt myös hänen korvissaan alkoi suhista voimakkaasti eikä hän ei enää kuullut kunnolla mitään siitä mitä kirouksia hänen tappelutoverinsa hänelle suolti. Ei, sen sijaan Ana, jolta mies oli juuri murtanut nenän, oksensi suoraan tappelukaverinsa päälle ja kaatui sen jälkeen katuun. Yllättäen humalainen toveri ei tätä juurikaan arvostanut vaan iski muutaman iskun lisää, jättäen tämän sen jälkeen kylmälle kadulle lähes tajuttomana.

Aamulla Anatoly heräsi sairaalasta. Hänen naamansa oli murjottu ja kehon joka jäsentä kivisti, nenää eritoten. Muistot yöllisestä huimauksen ja kuvotuksen tunteesta vaivasivat miehen krapulaista mieltä eikä hänen oloaan helpottanut se että keuhkokuume uusiutui yöllisen seikkailun jäljiltä. Mies oli todella huonossa kunnossa ja sen näköinenkin - sairaalassa meni viikkoja.

Kun Ana oli lopultakin parantunut keuhkokuumeestaan ja päässyt kotiin, hänen mielensä ei suinkaan ollut levollinen eivätkä hänen tapansa parantuneet. Itse asiassa oudon kohtauksen aiheuttama pelko ja hämmennys sai hänet vain entistä rauhattomammaksi päihtedenkäytön kanssa. Ana käytännössä asui lähipubeissa ja sen ajan mitä hän ei juonut, hän pelasi uhkapelejä tai käytti huumeita. Sanomattakin selvää, että opiskelu siinä sivussa ei ollut kovin hyvällä tolalla.

Ana rupesi saamaan useammin outoja kohtauksia joiden aikana häntä huimasi vahvasti, hän voi pahoin ja kuulo huononi. Myös kovat äänet saattoivat kohtauksen aikana ärsyttää hänen korviaan huomattavasti, ja kerran mies vientiinkin äänekkään baarin tanssilattialta ambulanssilla pois.

Kohtauksien jatkuttua aikansa Ana totesi itsekin että hänen oli pakko rajoittaa päihteidenkäyttöään jos hän aikoi selvitä hengissä kummallisten kohtaustenkin sattuessa milloin missäkin. Luonnollisesti useimmiten sairaalassa myös uskottiin että kohtaukset johtuivat vain hänen päihteidenkäytöstään, mutta kun mies yritti ruotia elämänsä järjestykseen ja jätti huumeet pois sekä alkoholin minimiin eivätkä kohtaukset silti loppuneet, hän hakeutui lääkäriin.

Tutkimusten jälkeen Anatolylle diagnosoitiin Ménièren tauti vasemmassa korvassa. Hänelle suositeltiin tupakoinnin lopettamista ja vähäsuolaista ruokavaliota, mutta tupakoinnin lopettamista mies ei suostunut harkitsemaankaan kohtaustenkaan uhalla. Nyt ainakin hänen oireillaan oli nimi. Elämäntapojen osalta mies ei todellakaan ollut vahvoilla tautinsa kanssa koska Ménière vaati aivan toisenlaisia elämäntapoja kuin mitä mies oli vaalinut. Kohtausten ollessa pahimmillaan hän kuitenkin yritti keskittyä opiskeluunsa enemmän ja vähän rauhoittaa elämäänsä.

Mies sai kuin saikin opiskelunsa päätettyä mutta lopulta etsi jotain hieman erilaista. Eräs hänen tuttavansa kysyi kerran oliko hän ikinä ajatellut tatuoijaksi ryhtymistä - ajatus jäi kytemään Anan mieleen ja niin hän hankki tatuointivälineet sekä harjoitusnahkoja ja pisti ylimääräisen aikansa tatuoimisen opetteluun.

Lopulta 26-vuotiaana mies oli työskennellyt aikansa paikallisessa tatuointiliikkeessä ja oli jotenkuten jaloillaan. Tupakkaa kului edelleen, alkoholia toisinaan liikaakin, huumeista hän oli jättänyt pois kaiken satunnaista pilven polttamista lukuun ottamatta. Se oli hänelle aivan riittävän hyvä. Sen sijaan Ana tunsi tarvetta vaihtaa maisemaa, ja kun hänen tuttavansa kertoi työtarjouksesta tatuointiliikkeessä Snowfinchin kaupungissa Kanadassa, ei kulunut pitkäänkään kun Ana oli pakannut elämänsä kasaan ja oli auton ratissa matkalla uuteen asuinpaikkaansa.

GALLERIA

Kuva

FAN ART

Tyhjä!

NIPPELITIETOA
-Anan lempivuodenaika on talvi.
-Anan elintavat pahentavat tämän Ménièren tautia koska mies polttaa todella paljon ja syö lähinnä valmis- ja pikaruokia sekä käyttää runsaasti alkoholia. Kohtauksia tulee miehelle helpoiten kun tämä on stressipolttanut tavallistakin aktiivisemmin tai pidemmän ryyppyputken jälkeen joka on huonontanut hänen pahoja elintapojaan entisestään.
-Anatoly on todella taitava kortti- ja rahapeleissä ja pelaa paljon.

Paluu Miehet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron